Professori pitää Sapporon olympiaisännyyden kaatumista itsestäänselvyytenä – Tokion kisojen skandaalit langettivat hankkeen ylle pitkän varjon

Tokion kesäolympialaisten jälkipyykkiä on pesty tuomioistuimissa viime keväästä alkaen. LEHTIKUVA/AFP

Aleksi Teivainen

Japanissa Sapporon haaveet isännöidä olympialaisia kaatuivat Tokion olympialaisten skandaaleihin ja kisojen jälkipyykkiin. Japanin olympiakomitea ja Sapporon kaupunki ilmoittivat lokakuussa vetävänsä pois hakemuksensa isännöidä vuoden 2030 talviolympialaisia.

Sapporon pormestari Katsuhiro Akimoto kertoi päätöksen syyksi paikallisten riittämättömän tuen. Taustalla ovat huolet hankkeen kustannuksista sekä Tokiossa kaksi ja puoli vuotta sitten järjestettyihin kesäolympialaisiin kytkeytyvistä korruptiotapauksista.

– Tokion vuoden 2021 kisojen tapahtumat, erityisesti vuoden 2022 toisella puoliskolla rikosjuttuihin johtaneet skandaalit, ovat aiheuttaneet paljon huolta ja epäluuloa kansan keskuudessa, pormestari sanoi Japanin yleisradioyhtiö NHK:n mukaan lokakuussa.

Professori Junji Nakanishi Ritsumeikan-yliopiston yhteiskuntatieteiden laitokselta sanoo STT:lle, että isännyyshankkeen kaatuminen oli pitkälti itsestäänselvyys.

– Sapporo on toki aiemmin isännöinyt olympialaisia (vuonna 1972), mutta hyvin erilaisessa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa. Tokion olympialaisiin ja paralympialaisiin liittyvä korruptio- ja keplottelutapaus on langettanut hankkeen ylle pitkän varjon, jonka vaikutus oli kaikille selvä, hän arvioi.

– Vaarana oli myös, että Sapporon olympialaiset väärinymmärrettäisiin kansainvälisesti urheilupesuna, jonka tarkoitus on peittää skandaali.

Lahjusvyyhdissä 15 syytettyä

Tokion kesäolympialaisten jälkipyykkiä on pesty tuomioistuimissa viime keväästä alkaen. Kisojen järjestäjäorganisaation entistä johtohenkilöä Haruyuki Takahashia, 79, syytetään yhteensä lähes 200 miljoonan jenin arvoisten lahjusten vastaanottamisesta kisojen virallisiksi kumppaneiksi pyrkiviltä yrityksiltä. Nykykurssilla lahjusten arvo on noin 1,24 miljoonaa euroa.

Takahashin uskotaan käyttäneen asemaansa edistääkseen lahjuksia tarjonneiden yritysten kumppanuushaaveita. NHK:n mukaan hän kiisti syytökset pääkäsittelyn ensimmäisenä päivänä 14. joulukuuta.

Yhteensä vyyhdissä on 15 syytettyä viidestä yrityksestä mukaan lukien Japanin olympiajoukkueen kisa-asun valmistanut Aoki, kisojen virallisen ohjelman valmistanut Kadokawa ja kisamaskotteja muistuttavia pehmoleluja valmistanut Sun Arrow.

Syytetyistä 11 on jo tuomittu ehdolliseen vankeuteen. Esimerkiksi Kadokawan entinen johtaja tuomittiin lokakuussa neljän vuoden ehdolliseen vankeuteen 69 miljoonan jenin eli nykykurssilla noin 430 000 euron arvoisen lahjuksen antamisesta.

Japanissa on käynnissä myös toinen olympialaisiin liittyvä rikosoikeudenkäynti. Mainosjätti Dentsun ja viiden muun yrityksen epäillään saaneen kisoihin liittyneitä urakoita ilman asianmukaisia tarjouskilpailuja. Asiasta kirjoitti joulukuussa muun muassa uutistoimisto AP.

Suolaa haavoihin

Tokion kisojen perintö on kaksijakoinen. Yhtäältä Japanin olympiajoukkueen historiallinen menestys nostatti tunnelmaa kisojen jälkeen; toisaalta skandaalit ovat muistuttaneet monia koronaviruspandemian vuoksi poikkeusoloissa järjestettyjen kisojen herättämästä epäuskosta ja turhautumisesta, arvioi Nakanishi.

– Vaikka Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) viimeisenä keinonaan lykkäsi kisoja vuodella, ne järjestettiin poikkeusoloissa. Paikallisia kehotettiin rajoittamaan ulkona liikkumista muissa kuin kiireisissä ja välttämättömissä asioissa. Urheilijat taas saivat liikkua. Se oli selvää syrjintää.

Nakanishi toivoo, että tapausten myötä olympialaisista kysyttäisiin myös vaikeita kysymyksiä. Onko niiden järjestäminen tarkoituksenmukaista hankalissa taloudellisessa ja yhteiskunnallisissa tilanteissa? Miten isot sponsorisopimukset ja kaupalliset tavoitteet sopivat yhteen olympialiikkeen perimmäisten tavoitteiden kanssa?

– Minusta tärkein kysymys on, miten me näemme olympialaiset, Nakanishi sanoo.

Japanissa myös Dentsun erityisasema pitäisi hänestä laittaa mikroskoopin alle.

Järjestäjä aliarvioi kisojen kustannukset

Japanin valtiollinen tarkastusvirasto kertoi runsas vuosi sitten, että Tokion kesäolympialaisten ja -paralympialaisten suorat järjestämiskustannukset olivat euron nykykurssilla lähes 11 miljardia euroa. Viraston mukaan järjestäjäorganisaation kustannusarviosta puuttui noin 1,7 miljardin euron arvosta valtion kattamia kuluja, jotka liittyivät muun muassa turvallisuus- ja antidopingjärjestelyihin.

Asahi-sanomalehti on kertonut, että KOK kehotti järjestäjiä toistuvasti näyttämään kulut pienempinä kuin ne todellisuudessa olivat.

Tarkastusviraston mukaan olympialaisten ja paralympialaisten lopullisista kustannuksista lähes neljä miljardia euroa kattoi järjestäjäorganisaatio, noin 3,7 miljardia euroa Tokion metropolihallinto ja noin 2,9 miljardia euroa Japanin valtio. Tarkastusviraston mukaan valtio käytti lisäksi noin 8,2 miljardia euroa 329:ään kisoihin liittyvään hankkeeseen, kuten väylänpitoon ja maanjäristysturvallisuusjärjestelyihin.

Tokion kesäolympialaiset järjestettiin pandemian takia pääosin tyhjille katsomoille vuotta alkuperäistä aikataulua myöhemmin vuonna 2021.

Nomura-tutkimuskeskuksen laskelmien mukaan erikoisjärjestelyjen takia yli 8,5 miljoonaa lippua jäi myymättä ja noin 550 miljoonaa euroa lipputuloja saamatta. Kauas jäätiin myös Tokion metropolihallinnon ennusteesta, jonka mukaan osallistujat ja kisaturistit kuluttaisivat noin 1,25 miljardia euroa esimerkiksi majoitukseen, ruokaan ja liikkumiseen.

Oxfordin yliopiston tutkijoiden arvion perusteella Tokion kisat olivat kalleimmat olympialaiset koskaan.

Uutistoimisto AP on raportoinut, että KOK aikoo järjestää vuoden 2030 talviolympialaiset Ranskan Alpeilla. Sapporon kanssa kyseisen vuoden isännyyttä havitellut Salt Lake City sen sijaan on komitean suosikki vuoden 2034 isännäksi.