Ministeriöltä pamahti uutispommi katastrofaalisella tavalla – Lopputulos lävähtää vielä jokaisen suomalaisen eteen

Kunnissa tuulee. Sote myllertää sekä kuntien tulot että menot, ja kohu valtionosuuksien leikkauksista on siitä viimeisin merkki. Kuva on Liedon keskustasta Varsinais-Suomesta.

VM on saanut lunta tupaan valtionosuusleikkauksista, mutta peiliin katsomisen paikka on muillakin.

Manner-Suomen liki 300 kunnassa on eletty puolentoista viime viikon aikana melkoinen draaman kaari. Kaikki alkoi siitä, kun valtiovarainministeriö tiedotti reilu viikko sitten perjantai-iltana valtionosuuksiin soten takia tulevista lisäleikkauksista.

Satojen miljoonien eurojen lisäleikkuri ensi vuodelle tuli ymmärrettävästi kuntapäättäjille sokkina, kun he juuri olivat lyöneet lukkoon veroprosentit ja budjetit. Seurauksena oli melkoinen kohu.

Maanantaina hallitus teki pikapäätöksen helpottaa kuntien tilannetta jaksottamalla leikkauksen vuosille 2025–2027. Kunnat saivat ensi vuodeksi vippiä valtiolta. Se ei mieliä lämmitä, kun sadat miljoonat pitää lähivuosina kuitenkin kaivaa kuntien taloudesta.

Tosin aivan vielä loppuratkaisu ei ole selvillä.

Tunnelmat ovat odottavat, ja kunnat toivovat, että valtio kompensoi lisäleikkauksien loppulaskun. Se, voidaanko toiveeseen vastata, selviää viimeistään kehysriihen yhteydessä ensi keväänä.

Samoihin aikoihin isoimmat kunnat alkavat jo valmistella vuoden 2025 budjettejaan. Viimeistään ensi syksynä lopputulos lävähtää jokaisen kuntalaisen eteen, kun valtionosuuksia ynnätään budjetin riveille.

Silloin luvassa voi olla leikkauksia menoihin ja investointeihin sekä korotuksia veroihin. Kuntaliitto on laskenut, että viimeisin valtionosuusleikkaus tarkoittaa 80 euroa asukasta kohden. Se tietää prosenttiyksikön kolmasosan korotuspainetta kuntaveroon.

Menot kasvoivat ja verot kutistuivat

Olisiko nyt nähty sotku voitu välttää? Siinä mielessä ei, että lopputulos on sementoitu lähes kymmenen vuotta hiotun sote-uudistuksen perustuksiin.

Kaikilta kunnilta leikattiin tänä vuonna veroprosentista 12,64 prosenttiyksikköä. VM:n mukaan nykytiedon valossa kunnilta veistetyn prosentin olisi pitänyt olla yli 13.

Tiedossa oli, että kun soten kunnille aiheuttamat kustannukset ja toisaalta kunnilta siirtyvät verotulot tarkentuvat, erotus napataan pois valtionosuuksista.

Valtavassa, yli 20 miljardin euron uudistuksessa yksi keskeinen palanen oli kuntien sote-menot. Kun ne tarkentuivat vuoden 2022 osalta lokakuussa, kustannukset kasvoivat 650 miljoonalla eurolla suhteessa kuntien talousarvioihin.

Sote myllertää kuntataloutta

Sote-uudistuksessa hyvinvointialueet ottivat vastuun sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimesta. Se pienensi kuntien tuloja ja menoja voimakkaasti.

Tänä vuonna kaikkien Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteja leikattiin 12,64 prosenttiyksikköä.

Sote-rahoituksen siirtoon tänä vuonna tehdyistä tarkistuksista johtuen kuntien valtionosuuksiin tulee pysyviä ja kertaluonteisia leikkauksia.

Perjantaina 17.11. VM kertoi, että ensi vuoden pysyvä valtionosuuksien vähennys kasvaa 277 miljoonalla eurolla ja tätä vuotta koskeva kertaluonteinen vähennys 138 miljoonalla eurolla.

Hallituspuolueet päättivät viime viikolla, että leikkaukset lykätään vuosille 2025–2027. Lisäksi ne esittivät ensi vuodelle valtionosuuksiin 192 miljoonan euron lisäystä, joka vähennettäisiin vuosien 2025‒2027 valtionosuuksista.

Vihoviimeinen laskelman osa tuli verotuksen valmistuttua. Verotulot jäivät selvästi ennakoidusta, ja erotuksen suuruusluokka oli jymy-yllätys.

Kun tämä herätti kysymyksiä, VM:n julkisuuteen ensi hätään antamat selitykset johtivat harhateille pohtimaan, joutuvatko kunnat nyt maksamaan huonon sijoitusvuoden ja siitä johtuvien veromuutosten seurauksia.

Myöhemmin kävi ilmi, että syy verotulojen pudotukseen oli pikemminkin muutos tulonsaajien rakenteessa ja ennakoitua suuremmat työtulovähennykset kunnallisverotuksessa.

Näkemykset eriävät siinä, olisiko tätä muutosta voitu ennakoida. Esimerkiksi Kuntaliitosta kerrotaan, että tulorekisteritiedoista oli nähtävissä jo keväällä pienten tulojen osuuden ja vähennysten kasvu verotuksessa.

VM:n mukaan sote-laskelmat on kuitenkin haluttu tehdä arvioiden sijaan mahdollisimman oikeilla, viime vaiheen luvuilla, jotta varmistettaisiin, että ne kuntien kesken jakaantuvat oikein.

Tämä tuli yllätyksenä kuntapuolelle, missä ministeriön laskelmien taustat eivät ilmeisesti olleet tarpeeksi hyvin tiedossa. Tietoja olisi pitänyt osata sekä kysyä että kertoa hyvissä ajoin.

Selvää on, että ministeriöltä uutispommin ajoitus oli katastrofaalinen, eikä lisätietojen tipottelu seuraavalla viikolla ollut omiaan lisäämään luottamusta. Pahimmalta paniikilta ja huolelta olisi voitu välttyä ainakin paremmalla viestinnällä.

Nyt kuntapomot ovat nousseet barrikadeille ja ministeriö saanut rutkasti lunta tupaan. Syyttelystä pitää kuitenkin päästä pian eteenpäin, sillä kuntataloudessa ratkottavat ongelmat eivät ihan heti lopu.

”Olen huolissani” – Valtakunnansovittelija näkee Suomessa ”vaaran merkit”: Ay-liikkeen ja työnantajien pitää katsoa peiliin, hän sanoo Suomen hallitus haaveilee ”Ruotsin” palkkamallista, mutta välissä on iso ero – ”Olivat todella ihmeissään, että mitä Suomessa tapahtuu” Riikka Purra väläyttää veronkiristyksiä ja nostaa esiin ”keskeisen riskitekijän” Suomessa: ”Olemme vakavassa paikassa” Ei hyvää päivää, mitä sekoilua – Eikö pandemiasta opittu Suomessa mitään?