Olaf Scholzin hallituksen suunnitelmat menivät täysin uusiksi – 60 miljardin euron aukko

–

Oikeuden päätöksellä syntynyt 60 miljardin euron budjettivaje aiheuttaa päänvaivaa Saksan hallitukselle. Se joutuu joko anomaan uutta poikkeuslupaa lisävelanotolle – tai säästämään rankalla kädellä tulevien vuosien lempiprojekteista.

Jättääkö Saksa toistaiseksi hyvästit uusille tuulivoimaloille ja kotoperäisten akkutehtaiden rakentamiselle?

Toissa viikolla korkein oikeus päätti, että Saksan hallitus ei voi käyttää alun perin koronakriisin selättämiseen myönnettyjä lisävelkarahoja ilmastoprojektien rahoittamiseen. Päätös pudotti budjetista yhteensä 60 miljardia euroa ja heitti koko ensi vuoden budjettisuunnitelmat uusiksi.

Liittokansleri Olaf Scholzin hallitus kertoi julkisuudessa pitävänsä kiinni kaavailluista sosiaalituista ja ilmastoystävällisten projektien rahoituksesta. Hallituksen toive saada vuoden 2024 budjetti taputeltua vielä tämän vuoden puolella vaatii kuitenkin nyt nopeita päätöksiä.

Helpointa hallitukselle olisi anoa uutta lisävelkaa Saksan parlamentilta eli Bundestagilta ensi vuodelle. Maan perustuslain mukaan 0,35 prosenttia bkt:sta ylittävän velan saa ottaa vain hätätilanteessa, esimerkiksi talouskriisin takia. Hallituksen olisi mahdollista argumentoida, että korkeimman oikeuden päätös ja yhä jatkuvat Ukrainan sodan seuraukset merkitsevät Saksalle jonkinasteista talouskriisiä.

Lisävelanoton vaarana on, että oppositio veisi velkaekstrat taas perustuslakituomioistuimeen, jossa ne jälleen kumottaisiin. Silloin kymmenien miljardien syvyinen budjettiaukko pitäisi paikata muilla, vielä radikaalimmilla keinoilla.

Toinen vaihtoehto olisi säästää tukipolitiikasta. Esimerkiksi vielä voimassa olevat energiakustannustuet ovat asiantuntijoiden mielestä joka tapauksessa turhia ensi vuonna, koska kaasu- ja sähkömarkkinoilla hinnat ovat laskeneet sitten pahimpien kriisikuukausien.

Sen sijaan niin kutsutusta lasten perusturvan rahoituksesta, jolla on tarkoitus jatkossa tukea lapsiperheitä 2,4 miljardilla eurolla vuosittain, olisivat valmiita säästämään vain kristillisdemokraatit.

Viime viikot Saksassa on ollut puhe myös perustuslakiin ankkuroidun lisävelkajarrun uudistamisesta. Harvalla länsimaalla on vastaavaa tiukkaa linjaa velanotossaan, ja kriitikoiden mielestä se vaarantaa Saksan kilpailukyvyn tulevaisuudessa. Lakimuutos vaatisi kahden kolmasosan enemmistöäänet Bundestagissa. Jo nyt suurin oppositiopuolue kristillisdemokraatit on ilmoittanut, ettei se äänestäisi velkajarrun kumoamisen puolesta.

Kehittyneiden maiden yhteistyöfoorumi OECD arvioi, että Saksan budjettikriisi vaikuttaa koko EU-alueen suhdanteisiin. Julkisen puolen investointien jäädyttäminen näkyy OECD:n mukaan myös yksityisen sektorin investoinneissa. Tästäkin syystä hallituksella on nyt kiire tehdä päätöksiä suuntaan tai toiseen budjettikriisin selättämiseksi.

Radikaali muutos alentaisi sähkölaskuja, mutta nyt tilanne meni epäselväksi Vladimir Putinilla on käsissään katastrofi Venäjän sisällä – Ja nyt kohteena ovat naiset