VM: Suomen talous nousee taantumasta, mutta lisää säästöjä ja veronkorotuksia tarvitaan

Kuva viime vuosien talouskehityksestä Suomessa on selvästi synkentynyt uusimpien tilastojen valossa. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / Markku Ulander

Sanna Raita-aho

Suomen talous nousee taantumasta, mutta julkinen talous pysyy alijäämäisenä, kertoo valtiovarainministeriön (VM) tuore taloudellinen katsaus. Myöskään hallituksen tähän asti tekemät toimet eivät riitä taittamaan velkasuhteen kasvua.

Kuva viime vuosien talouskehityksestä Suomessa on selvästi synkentynyt uusimpien tilastojen valossa. Taantuma on ollut aiemmin arvioitua pidempi ja syvempi, VM sanoo.

Taloustilanne alkaa silti kohentua jo tämän vuoden aikana, vaikka Suomen talous ei vuositasolla tänä vuonna kasvakaan.

Ensi vuonna Suomen bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan kasvavan 1,6 prosenttia. Kotimaisen kysynnän arvioidaan vahvistuvan, kun inflaatio hidastuu, korot laskevat ja kotitalouksien tulot kasvavat.

Ministeriön torstain tiedotustilaisuudessa arvioitiin, että inflaation hidastuminen on nyt laaja-alaista. Vain palveluiden ja omistusasumisen hinnat nousevat.

Hallituksen sopeutustoimet toisaalta pienentävät kysyntää, nostavat hintoja ja heikentävät talouskasvua vuosina 2025-2026 yhteensä noin 0,5 prosenttiyksikköä. Tästä huolimatta ostovoiman arvioidaan kääntyvän nousuun.

Pääministeri Orpo uskoo, että sopeutustoimet ovat tässä vaiheessa riittävät

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo uskovansa ja toivovansa, että nyt tehdyt sopeutustoimet ovat tässä vaiheessa riittävät.

Hän sanoi luottavansa siihen, että kasvutoimilla saadaan aikaan työllisyyden kasvua ja talouskasvua, jotka parantavat tilannetta.

Orpon mukaan jo päätetyt sopeutustoimet ovat äärirajoilla leikkausten ja verojen kiristysten suhteen.

Hän kommentoi valtiovarainministeriön tuoretta talouskatsausta toimittajille eduskunnassa.

Ministeriön mukaan velkaantumisen taittaminen vaatii hallitukselta nopeasti sekä lisää säästöjä että verojen korottamista.

Maahanmuutto kohentanut työllisyyttä

Työllisyyden arvioidaan laskevan vielä tänä vuonna, mutta kasvavan ensi vuodesta lähtien kysynnän kasvun ja työllisyystoimien seurauksena.

Suhdannetilanteeseen nähden kohtuullisen hyvään työllisyyskehitykseen on vaikuttanut maahanmuuton selvä kasvu. Se on VM:n mukaan lisännyt sekä työvoiman että työllisten määrää.

Investoinnit kääntyvät nousuun ensi vuonna, kun korot laskevat ja rakennusala alkaa toipua. Myös energiasiirtymään ja turvallisuuteen liittyvät investoinnit lisääntyvät, ministeriö sanoo.

– Investoinnit ovat olleet heikoin tekijä talouskasvussa. Asuntorakentaminen on heikossa hapessa vielä tänäkin vuonna, mutta korkojen laskun ja kohtuullisen positiivisen tulokehityksen myötä odotetaan asuntomarkkinoiden piristymistä, sanoi finanssineuvos Janne Huovari tiedotustilaisuudessa torstaina.

Tehdyt säästöt eivät riitä

Valtiovarainministeriön katsauksessa on otettu huomioon tuoreiden kehysriihessä tehtyjen säästötoimien vaikutukset.

Hallitus päätti kehysriihessään aiemmin tässä kuussa toimista, joiden tarkoituksena on vahvistaa julkista taloutta kolmella miljardilla eurolla. Tätä haetaan niin leikkauksien kuin veronkorotuksien kautta.

Valtiovarainministeriö arvioi, että ilman näitä lisätoimia julkisen talouden alijäämä olisi usean vuoden ajan yli kolme prosenttia suhteessa bkt:hen. Velka kasvaisi nopeasti, ja velkasuhde olisi jo lähes 90 prosenttia vuonna 2028.

Ministeriö arvioi, että hallituksen toimet hidastavat velkasuhteen kasvua, joka asettuu noin 84 prosentin tuntumaan ennustejakson lopulla. Toimet kohentavat julkisen talouden tilannetta merkittävästi, mutta eivät kuitenkaan nykytiedon perusteella riitä taittamaan velkasuhteen kasvua.

– Alijäämien pienentäminen ja velkaantumisen taittaminen vaativat hallitukselta nopeasti sekä lisää säästöjä että verojen korottamista, ministeriö sanoo katsauksessaan.

Ministeriö painottaa myös, että työtä sen eteen, että julkisessa taloudenpidossa saadaan aikaan kestävä käänne, pitää tehdä pitkäjänteisesti yli hallituskausien.

– Kun talous alkaa elpyä, julkisen talouden alijäämät pienenevät ja velkaantuminen tasaantuu. Pelivara tavoitteisiin pääsemiseen on kuitenkin pieni. Työtä talouden tulonmuodostuskyvyn ja julkisen talouden vahvistamiseksi pitää jatkaa pitkäjänteisesti yli vaalikausien, sanoo tiedotteessa finanssineuvos Jenni Pääkkönen.

Paljon epävarmuutta

Valtiovarainministeriön katsauksessa esitetään vuosien 2024-2026 taloudellista kehitystä koskeva ennuste. Lyhyen ajan talousennusteen ohella se sisältää myös vuoteen 2028 ulottuvan talouden keskipitkän ajan kehitysarvion.

Ennusteeseen liittyy paljon epävarmuutta muun muassa maailmanpoliittisen tilanteen ja geopoliittisten jännitteiden vuoksi. Myös ympäristöriskien mahdollinen toteutuminen lisää epävarmuutta.