Veronmaksajain keskusliiton Lehtinen: Sopeutuspaketti painottui aivan liian paljon veronkiristyksiin

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hyvänä puolena sitä, että arvonlisäveron korotus ei tule koskemaan alennettuja arvonlisäverokantoja. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

Terhi Riolo Uusivaara

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää yllättävänä sitä, miten vahvasti kehysriihessä päätetyt sopeutustoimet painottuvat veronkiristyksiin.

Julkisuudessa oli ollut aiemmin esillä, että veronkiristykset tulisivat olemaan arvoltaan noin miljardi euroa ja säästötoimet kaksi miljardia euroa.

– Nyt käykin ilmi, että veronkiristyksiä taitaa olla vähän enemmänkin kuin säästöjä ja se kokonaissumma on jo 1,8 miljardia staattisesti laskettuna. On vähän yllättävä käänne tullut tähän tässä lopussa, ja ei todellakaan myönteinen, Lehtinen sanoo STT:lle.

– Aivan liian paljon tämä painottui nyt veronkiristyksiin, tämä sopeutuspaketti.

“Alv-nosto tarpeettoman suuri”

Suurin yksittäinen päätös veropuolella on yleisen arvolisäverokannan korotus 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että korotus voisi tuoda valtion kassaan noin miljardi euroa vuodessa.

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan hallituksessa on yhteisymmärrys siitä, että arvonlisäveroa nostetaan jo tänä vuonna.

– Sinänsä ymmärrän, että kulutusta ja haittoja verotetaan, jos jotakin. Mutta tämäkin meni kyllä tarpeettoman suureksi, Lehtinen kommentoi asiaa.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vastaava vero on 25 prosenttia.

Veronmaksajain keskusliiton laskelman mukaan esimerkiksi 4 000 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan nettoansioiden ostovoima laskee arvonlisäveron korotuksen vuoksi 210 euroa vuodessa. Vastaavan laskun arvioidaan olevan 7 000 euroa kuukaudessa tienaavalle 320 euroa vuodessa ja 2 500 euroa tienaavalle 150 euroa vuodessa.

Hyvänä puolena nostossa Lehtinen pitää sitä, että arvonlisäveron korotus ei tule koskemaan alennettuja arvonlisäverokantoja eli esimerkiksi ruokaa ja lääkkeitä.

“Progressio jyrkentyy entisestään”

Hallitus kertoi korotuksista myös esimerkiksi väkevän alkoholin, tupakan ja virvoitusjuomien verotukseen. Näitä Lehtinen pitää hyvin vähäisinä.

Samoin kerrottiin 100 miljoonan euron leikkauksesta kotitalousvähennykseen. Tämän tarkempaa vaikutusta on Lehtisen mukaan vielä vaikeaa arvioida, sillä leikkauksen yksityiskohdista ei ole toistaiseksi tietoa.

– Kotitalousvähennyksessähän on omavastuu, vähennysprosentti ja enimmäismäärä. Jotenkin näitä sitten tullaan leikkaamaan.

Merkittävämpiä ovat Lehtisen mukaan eläkkeensaajien verotukseen tulevat muutokset. Hallitus ilmoitti, että eläketulon verotus kiristyy 23 000 – 57 000 euroa vuodessa eläkettä saavilla.

Veronmaksajain keskusliiton laskelman mukaan päätös tarkoittaa esimerkiksi 2 500 euroa eläkettä kuukaudessa saavalle 97 euron korotusta veroihin vuodessa. 4 000 euron kuukausittaista eläkettä saavalle vaikutus veroihin on vuodessa 510 euroa.

Lehtinen arvostelee sitä, että päätöksen myötä eläketulojen verotuksen progressio jyrkentyy entisestään.

Lisäksi hallitus päätti jättää ansiotuloverotuksen indeksitarkistukset ensi vuonna tekemättä kahdessa ylimmässä tuloluokassa.

– Jo valmiiksi huippuprogressiivisen verotuksen maassa, Suomessa, jyrkennetään progressiota lisää. Se ei ole kyllä askel oikeaan suuntaan.

PTT:n Lahtinen nostaisi alv:tä vasta ensi vuonna

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) toimitusjohtaja Markus Lahtinen puolestaan sanoo, että tarkkojen analyysien tekeminen koko kehysriihipaketin osalta ottaa vielä aikansa ja vaatii lisätietoja toimenpiteiden sisällöstä.

Lahtinen arvioi kommentissaan, että yleisen arvonlisäveron korotus 25,5 prosenttiin on perusteltua, mutta sen olisi hyvä tulla voimaan vasta ensi vuonna.

– On mahdollista, että talous lähtee tämän vuoden aikana kasvuun, mutta se nojautuu vahvasti yksityiseen kulutukseen, ja tilanne on vielä hyvin herkkä. Voisi olla hyvä, että inflaatiota ei alv-korotuksella vielä kiihdytetä, ja tästä vuodesta saataisiin palautumisen vuosi, jolloin ostovoima kasvaa ja korot laskevat. Ensi vuonna talouskasvu kestäisi korotuksen paremmin.

Lahtinen sanoo olevansa tyytyväinen siitä, ettei alempia arvonlisäverokantoja korotettu.

Kummallisena hän sanoo pitävänsä sitä, että alkoholin ja tupakan veronkorotus on hyvin maltillinen eikä olutveroa nostettu lainkaan.