USA otti aina pataan Venäjältä sotapelissä – Suomi ja Ruotsi käänsivät koko tilanteen, sanovat tutkijat nyt

Suomen Nato-jäsenyys asettaa Venäjän sotilassuunnittelijat dilemman eteen, ajatushautomo Randin tutkijat arvioivat. Ruotsi tuo Natoon poikkeuksellisen vahvan puolustusteollisuuden.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on muuttanut dramaattisesti Naton kyvykkyyttä ilmataistelussa Venäjää vastaan, katsovat ajatushautomo Randin tutkijat Paul Cormarie ja John Hoehn.

Kaksikko kirjoittaa tutkimuslaitos Modern War Instituten sivuilla, että Randin sotasimulaatioissa vuonna 2016 Nato pärjäsi huonosti Venäjää vastaan: näissä ”sotapeleissä” Venäjä ehti valloittaa Baltian ennen kuin puolustusliitto ehti toimia.

Yhdysvallat otti siis pataan Venäjältä sotasimulaatioissa, kuten Breaking Defence asian ilmaisi vuonna 2019.

Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurauksena Euroopan turvallisuusympäristö kuitenkin muuttui, ja Suomi ja Ruotsi liittyivät Natoon. Tämä puolestaan sai aikaan ”dramaattisen parannuksen Naton ilmasotakykyihin”, Cormarie ja Hoehn kirjoittavat.

Kaksikon mukaan Suomi pystyy tulevien F-35-hävittäjiensä avulla läpäisemään mahdollisessa sotatilanteessa Venäjän ilmapuolustuksen, kun taas Ruotsin Gripen-hävittäjät estävät Venäjää iskemään maassa oleviin kohteisiin.

Sotataidon tuntija: Näin Suomi hyötyy Ruotsin jäsenyydestä Natossa – Merkittävää sotilaallista voimaa, jo kartta kertoo paljon

Suomen hallitus päätti vuonna 2021 tilata 64 F-35-hävittäjää nykyisten Hornet-hävittäjien tilalle. Ensimmäiset F-35-koneet toimitetaan Suomeen vuonna 2026 ja F-35-järjestelmä korvaa Hornet-kaluston hävittäjälennostoissa vuosina 2028 ja 2030.

Flight International -lehden vuosittaisen selvityksen mukaan Ruotsin ilmavoimilla on käytössä 71 Jas 39 Gripen -hävittäjää. Ruotsi on ottamassa käyttöön 60 uutta Gripen E -hävittäjää.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ansiosta Yhdysvaltojen ei tarvitsisi lennättää omaa kalustoaan puolustamaan Baltiaa, mikä vapauttaisi Yhdysvaltojen voimavaroja, Cormarie ja Hoehn katsovat. Maantieteellisen läheisyyden ansiosta tuki maavoimille myös vahvistuisi, he jatkavat.

Suomen Nato-jäsenyys asettaa Venäjän sotilassuunnittelijat dilemman eteen, sillä Venäjän pitäisi tasapainotella Baltian-hyökkäyksensä ja puolustautumisensa välillä, Cormarie ja Hoehn toteavat. Sekä Suomi että Ruotsi tarjoavat myös arvokkaat reitit Nato-lisäjoukkojen käyttöön.

Ruotsin erityispiirre Naton jäsenenä on sen puolustusteollisuus, joka on harvinaislaatuisen vahva Euroopassa. Sotatilanteessa se olisi toki haavoittuvainen kohde, mutta samalla puolustusteollisuus olisi vielä suurempi ongelma Venäjälle, tutkijakaksikko toteaa. Venäjän olisi pakko hyökätä Ruotsin puolustusteollisuutta vastaan, sillä Ruotsi pystyisi tuottamaan koko ajan uusia koneita.

Kaiken kaikkiaan Natolle tuli Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien myötä paljon enemmän joustavuutta ja pelivaraa paitsi Baltiassa myös ilmavoimien kokonaissuunnittelussa, Cormarie ja Hoehn kirjoittavat. Kun Nato on vahvistunut ilmassa ja sen puolustus on nyt entistäkin joustavampaa, Venäjän mahdollisuudet Baltiassa ovat hyvin harvassa, kaksikko katsoo.

Kummat voittaisivat, Naton vai Venäjän taistelulentäjät? – Ilmasodan asiantuntijoilla on vastaus: ”Venäläiset eivät lennä niin” Näin Baltiassa varaudutaan Venäjän hyökkäykseen – Täyskäännös Naton strategiassa Sotataidon tuntija: Näin Suomi hyötyy Ruotsin jäsenyydestä Natossa – Merkittävää sotilaallista voimaa, jo kartta kertoo paljon