Pian voidaan nähdä kaksi erillistä pullonpalautusjärjestelmää –”Koulukirjaesimerkki”

Keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen pitää vaatimusta rinnakkaisesta palautusjärjestelmästä järjenvastaisena. Sosialidemokraattien Miapetra Kumpula-Natri sanoo kuulleensa palautusjärjestelmän ongelmista vasta siinä vaiheessa, kun esitys oli jo poistunut parlamentin työpöydältä.

Euroopan parlamentti antanee keskiviikon äänestyksessä viimeisen sinettinsä EU:n pakkausjäteasetukselle. Näyttää epätodennäköiseltä, että parlamentti kaataisi niin kutsutun trilogineuvottelutuloksen, vaikka suomalainen juomateollisuus sitä toivoisikin.

Uuteen EU-asetukseen jää suomalaisen panttijärjestelmän kannalta hankalia piirteitä.

Pakkauksia ja pakkausjätettä koskeva asetus edellyttää, että vuodesta 2030 lähtien kymmenen prosenttia juomista tulisi myydä uudelleenkäytettävissä pakkauksissa.

Velvoite kohdistuu ennen kaikkea panimoteollisuuteen, sillä viineille, maidoille ja herkästi pilaantuville juomille myönnettiin neuvotteluissa poikkeus.

Suomalainen elintarviketeollisuus on sitä mieltä, että asetus aiheuttaa satojen miljoonien eurojen kustannukset ja johtaa kahden rinnakkaisen pullonpalautusjärjestelmän syntyyn.

Keskustan europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen aikoo äänestää asetusta vastaan.

”Edistyksellisimpiä toimijoita Euroopassa rangaistaan. Suomessa 84–97 prosenttia näistä materiaaleista kierrätetään jo nyt”, Pekkarinen totesi tiistaina Strasbourgissa.

Pekkarisen kollega Elsi Katainen (kesk) ei ole vielä päättänyt, aikooko hän äänestää asetusta vastaan vai tyhjää.

”Suomalainen pullonpalautusjärjestelmä on mahtava innovaatio, jonka pitäisi olla mallina koko Euroopalle. Nyt sen rinnalle pitäisi rakentaa uusi järjestelmä. Tämä on aivan täysin järjenvastaista.”

Suomessa pantilliset juomapakkaukset kiertävät tällä hetkellä raaka-aineena. Pakkaukset litistetään tai murskataan. Niiden raaka-aine hyödynnetään uusina pakkauksina tai muina tuotteina. Uudelleenkäytettävät pakkaukset eivät sovi tähän malliin, vaan vaativat erillisen lajittelu- ja logistiikkajärjestelmän.

Sosialidemokraattien Miapetra Kumpula-Natrin mielestä tapaus on ”koulukirjaesimerkki” liian myöhään tapahtuneesta lobbaamisesta.

”Kuulin pullonpalautusjärjestelmän ongelmista vasta sitten kun asetus oli jo pois parlamentin käsistä. Olin työskennellyt siinä vaiheessa tämän asetuksen kanssa jo monta vuotta.”

Toimeenpano-ohjeista helpotusta?

EU pyrkii asetuksen avulla vähentämään pakkausjätteen syntymistä, asettamaan sitovia uudelleenkäyttötavoitteita ja rajoittamaan tietyntyyppisiä kertakäyttöpakkauksia.

Parlamentin ja neuvoston neuvottelijat pääsivät asetuksen yksityiskohdista sopuun maaliskuussa.

Asetus meni neuvotteluissa suomalaisen metsäteollisuuden kannalta hyvään suuntaan. Komissio halusi alun perin kieltää kertakäyttöastioiden käytön ravintoloiden ja kahviloiden sisällä syötäessä. Tällaista kieltoa ei tullut.

Rkp:n meppi Nils Torvalds aikoo äänestää pakkausjäteasetuksen lopullisen hyväksymisen puolesta, koska hän pelkää, että jos asetus palaisi piirustuspöydälle, lopputulos olisi vielä nykyistä huonompi.

”Neuvotteluissa onnistuttiin korjaamaan puunjalostusteollisuuden intressejä. Siksi kehotan kollegoita miettimään kaksi kertaa ennen kuin äänestävät tätä vastaan.”

Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö sanoo, että suomalaiset mepit tekivät paljon töitä sen eteen, että kartonkipakkaukset huomioitiin neuvotteluissa. Hänen mielestään asetus on kaiken kaikkiaan hyvä edistysaskel kohti kestävämpiä pakkauksia.

”On jäänyt vähän epäselväksi, että pitääkö luoda rinnakkainen pullonpalautusjärjestelmä. Luulen, että tätä kysymystä voidaan ratkoa vielä käytännössä toimeenpano-ohjeistuksella aika paljon.”

Suomi voisi saada poikkeuksen asetukseen, jos muovin kierrätysaste olisi kokonaisuudessaan 50 prosenttia. Tällä hetkellä sen on 30 prosenttia.

Pantillisten juomapakkausten kierrätysjärjestelmiä hallinnoiva Palpa on pitänyt epäoikeudenmukaisena, että panttipullojen korkea palautusaste sotketaan muiden muovien mataliin palautusasteisiin.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen sanoo, että pakkausjäteasetus oli alkuperäisessä muodossaan suuri uhka biopohjaiselle tuotannolle. Sitä saatiin kuitenkin muutettua paljon paremmaksi.

”Kaikki muut kohdat on saatu käsittelyssä hyvälle mallille paitsi pullopanttijärjestelmä. Kansallisessa toimeenpanossa pitää pyrkiä varmistamaan se, että me pystytään hyödyntämään suomalainen tehokas malli.”