Olaf Scholzin käytös ärsyttää – Tässä selitys

Saksan kannattaisi asevientipäätöksissään kuunnella vähemmän Venäjän johtoa ja enemmän eurooppalaisia kumppaneitaan. On kuitenkin syy sille, miksi Olaf Scholz vetää punaisia linjoja.

Saksan poliittinen johto pitää kiinni vankkumattomasta tuestaan Ukrainalle. Yhdysvaltojen jälkeen Saksa antaa euroissa mitattuna Ukrainalle toiseksi eniten aseellista apua. Sitten sodan alkamisen Saksa on tukenut Ukrainaa yli 17 miljardilla eurolla.

Saksaan vuodesta 2022 tulleet yli miljoona ukrainalaispakolaista on myös otettu avosylin vastaan. Osavaltiot ja kunnat ovat kantaneet suuren osan majoitus- ja integrointikustannuksista mukisematta.

Miksi EU:ssa ja maailmalla sitten ajatellaan Saksan vastustavan Ukrainan tukemista? Maan leimautumista vastarannan kiiskeksi selittää ehkä eniten uusiin varustepyyntöihin hitaasti ja laimeasti reagoivan liittokansleri Olaf Scholzin esiintyminen.

Scholz yrittää tasapainoilla

Mediassa on spekuloitu sillä, että Scholz pelkää Saksan ja Naton muuttumista sodan osapuoliksi ja jopa ydinsodan puhkeamista, mikäli Saksa vie liian raskasta kalustoa Ukrainaan.

Kanslerin tämänhetkinen raja Saksan tuelle kulkee pitkän kantaman Taurus-ohjuksissa, koska hänen mukaansa niiden käyttö vaatisi saksalaissotilaiden osallistumisen.

Monia muita EU-maita Scholzin rajanvedot ärsyttävät. Muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron kritisoi Scholzin punaista linjaa, jonka seurauksena EU taipuu Venäjän uhkailuun.

Myös sotilasasiantuntijat ovat torpanneet Scholzin päähänpinttymän sen perusteella, ettei mitään keinoja kannata sulkea pois tulevaisuuden sodankäyntiä ajatellen.

Syy Olaf Scholzin tiukkaan linjaan on kuitenkin osittain sisäpoliittinen. Vaikka valtaosa saksalaisista kannattaa Ukrainan tukemista, on tälläkin tuella rajansa.

Maaliskuun alussa julkaistun kyselyn mukaan 59 prosenttia saksalaisista vastustaa Taurus-ohjusten toimittamista Ukrainaan.

”Monia muita EU-maita Scholzin rajanvedot ärsyttävät.”

Niin äärivasemmisto- kuin äärioikeistopuolueet vastustavat ylipäätään Saksan aseellista tukea Ukrainalle. Ne peräänkuuluttavat rauhanomaista ratkaisua ja dialogia Venäjän kanssa.

Kesäkuun eurovaalien sekä syksyllä osassa Saksaa käytävien osavaltiovaalien alla Scholz joutuu tasapainottelemaan näiden puolueiden puristuksessa, joille uhkaa valua mittava äänisaalis pois perinteisten puolueiden potista.

Saksan suuri linja tuntuukin tiivistyvän nyt ajatukseen siitä, että Ukrainaa tuetaan tarpeeksi, jottei se häviä sotaa – mutta toisaalta ei niin paljon, että Venäjä tarttuisi epätoivoisiin viimeisiin oljenkorsiinsa.

Lähetti Saksa Tauruksia tai ei, Putinin mielessä Venäjä on kuitenkin jo sodassa länttä vastaan. Länsimaisen arkkitehtuurin ytimessä olevan Saksan kannattaisi asevientipäätöksissään kuunnella vähemmän Venäjän johtoa ja enemmän eurooppalaisia kumppaneitaan.

Kirjoittaja on Saksan-kirjeenvaihtaja.

Venäjän synkkä operaatio käynnissä Euroopassa – ”Se on suurempi uhka kuin moni haluaa myöntää” Iranin iskun seuraukset voivat olla karmeat, sillä Venäjä hyötyy Putinin Venäjä päätyy uudessa kirjassa sisällissotaan – Tämä venäläisviesti Suomen on ”otettava erittäin vakavasti” Käynnissä on sotien aika – Miksi maailmanjärjestys on hajoamassa?