Kaikki eivät tunne Suomea edes nimeltä, mutta tuntemus on kasvanut – Suomen Nato-jäsenyys ja kärkipoliitikot kiinnostivat viime vuonna ulkomailla

Presidentti Sauli Niinistö ja edellinen pääministeri Sanna Marin olivat viime vuonna kansainvälisesti näkyvimmät suomalaiset. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Minna Pulli

Suomen Nato-jäsenyysprosessi, Sauli Niinistö, Sanna Marin.

Näistä ensimmäinen oli yleisin aihe Suomea käsittelevissä ulkomaisissa uutisissa viime vuonna. Virkakautensa viime kuussa päättänyt presidentti Niinistö oli puolestaan mainituin suomalainen. Otsikkotasolla näkyvin suomalainen oli sen sijaan pääministerinä vielä viime vuonna toiminut sosiaalidemokraattien Marin.

Kaiken kaikkiaan suomalaiset esiintyivät ulkomaisessa mediassa satojatuhansia kertoja viime vuoden aikana, käy ilmi keskiviikkona julkaistusta Suomi muiden silmin -katsauksesta. Suomen näkyvyys ei yltänyt aivan edellisvuoden tasolle, mutta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Suomi on ollut viime vuosina aiempaa enemmän esillä kansainvälisesti.

Suuri näkyvyys on vaikuttanut myös siihen, kuinka hyvin Suomi maailmalla tunnetaan: Vuoden 2023 Anholt-Ipsos Nation Brands Index -maakuvavertailussa vajaat 70 prosenttia vastaajista tiesi Suomesta vähintäänkin jonkin verran. Hieman yli 30 prosenttia ei kokenut osaavansa kertoa Suomesta mitään, ja kolme prosenttia ei tunnistanut Suomea edes nimeltä. Kolmen prosentin ryhmässä ei ole tapahtunut muutosta viiden vuoden takaiseen, mutta Suomea tuntevien joukossa tietoisuus on sen sijaan kasvanut merkittävästi.

– Vuonna 2023 Suomen tunnettuus kasvoi ja muuttui positiivisemmaksi. Se on tärkeää, sillä haastavassa maailmantilanteessa vahvalla maakuvalla on suuri merkitys turvallisuuden kannalta, summasi Finland Promotion Boardin puheenjohtaja, ulkoministeriön viestintäjohtaja Mikko Koivumaa tiedotteessa.

Finland Promotion Boardin Suomi muiden silmin -julkaisu yhdistää muun muassa tietoja kansainvälisistä tutkimuksista ja mediaseurannasta Suomen ulkomaanedustustojen asiantuntemukseen. Se korvaa aiemmat ulkoministeriön julkaisut Suomi maailman mediassa ja Maakuvan vuosikatsaus.

Ruusuvuori ja Kaurismäki kiinnostivat

Niinistön jälkeen toiseksi mainituin suomalainen viime vuonna oli Marin. Myös kolmanneksi ja neljänneksi mainituimmat olivat hekin poliitikkoja: ensin nykyinen pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja sitten Marinin hallituksessa ulkoministerinä toiminut, presidenttiehdokkaana ollut Pekka Haavisto (vihr.).

Urheilijat olivat edellisvuosien tapaan vahvasti edustettuna mainituimpien suomalaisten joukossa. Davis Cup -menestys nosti Emil Ruusuvuoren viidenneksi mainituimpien listalle. Myös koripalloilija Lauri Markkanen, autourheilutähdet sekä NHL-kiekkoilijat saivat jälleen runsaasti näkyvyyttä.

Ohjaaja Aki Kaurismäen paljon kansainvälistäkin huomiota saanut Kuolleet lehdet -elokuva nosti Kaurismäen itsensä lisäksi pääosan esittäjät Alma Pöystin sekä Jussi Vatasen korkeille sijoituksille: Kaurismäki oli 10. mainituin, Pöysti 14. mainituin ja Vatanen 22. mainituin.

Otsikoissa Marinin jälkeen toiseksi eniten esiintyi nyrkkeilijä Robert Helenius, joka jäi kuitenkin kauas Marinin lukemista. Helenius esiintyi otsikoissa reilut 2 700 kertaa, Marin puolestaan yli 10 000 kertaa.

Itäiset tapahtumat esillä

Nato-jäsenyysprosessin lisäksi muutkin ulko- ja turvallisuuspoliittiset aiheet olivat vahvasti esillä. Esimerkiksi itärajan tapahtumat, Suomen tuki Ukrainalle sekä Itämeren kaasuputken ja tietoliikennekaapelien katkeaminen nousivat uutisiin maailmalla.

Suomen tai suomalaiset mainitsevia otsikko-osumia oli ulkomaisessa mediassa viime vuonna kaikkiaan yli 450 000. Tämä on kaksinkertainen määrä pidemmän aikavälin keskiarvoon verrattuna. Lähes puolet mediaosumista on peräisin Euroopasta. Kun tarkastellaan tilannetta maittain, Yhdysvallat vie kuitenkin ykkössijan.

– Yhdysvallat on leijonanosa Suomen medianäkyvyydestä. Toisena on Venäjä, kertoi maakuvan ja viestinnän erityisasiantuntija Meira Pappi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Hallinnon pisteet laskivat

Suomi on kymmenen viime vuoden aikana kavunnut Anholt-Ipsos Nation Brands Index -tutkimuksen sijalta 18 sijalle 15. Kyseessä on laaja, vuodesta 2005 alkaen tehty maakuvavertailu, joka mittaa ihmisten mielikuvia 60 eri valtiosta 20 panelistimaassa.

Aiempien tutkimusten tavoin tälläkin kertaa Suomea arvostettiin erityisesti yhdenvertaisuuden ja ympäristönsuojelun takia. Näiden teemojen lisäksi Suomi sijoittui tutkimuksessa kymmenen parhaan maan joukkoon mittareilla, jotka käsittelevät kansalaisten oikeudenmukaista kohtelua, hallinnon pätevyyttä ja rehellisyyttä, rauhaa ja turvallisuutta, elämänlaatua sekä maailman köyhyyden vähentämistä.

– Merkittävin pistelasku on tapahtunut hallinnossa, avasi tuloksia Meira Pappi.

Mielikuvat ovat muuttuneet kielteisemmiksi ennen kaikkea hallinnon pätevyyden ja rehellisyyden kohdalla, kansalaisten oikeuksien ja oikeudenmukaisen kohtelun suhteen sekä arvioitaessa Suomen vaikutusta rauhaan ja turvallisuuteen globaalisti.

– Tutkimus ei sisällä avoimia kysymyksiä, eli emme suoraan tiedä, miksi ihmiset ovat arvioineet Suomen suoriutumista tällä tavalla. Voimme toki esittää joitakin valistuneita arvauksia sen perusteella, missä maissa milläkin tavalla on vastattu, Pappi sanoo.

Isoin muutos Venäjällä

Papin mukaan yksi mahdollinen vaikuttava tekijä on Suomen Nato-jäsenyys. Tätä hän perustelee sillä, että Suomen pisteet ovat radikaaleimmin pudonneet kaikilla mittareilla Venäjällä.

Toinen mahdollisesti vaikuttanut tekijä on Mariniin kohdistunut kansainvälinen kiinnostus, joka on sittemmin tasaantunut. Kolmanneksi mahdollisesti vaikuttavaksi tekijäksi Pappi nostaa Suomessa käydyn rasismikeskustelun, josta uutisoitiin paljon myös Ruotsissa.

– Mittauksen ajankohta sijoittuu loppukesään eli samaan ajankohtaan, kun Ruotsissa uutisoitiin hyvin paljon Suomen hallituksesta ja rasismista. Voidaan olettaa, että tämän ajankohdan vuoksi ja erityisesti Ruotsissa pudonneiden pisteiden vuoksi tälläkin on ollut vaikutusta.