Nils Torvalds lyttää väitteen EU:n tarkkailuluokasta: ”En usko siihen pätkääkään”

Europarlamentaarikko Nils Torvalds (r) on sitä mieltä, että niin pitkään kuin EU:n isot jäsenmaat ovat raskaasti velkaantuneita, EU-komissio ei uskalla panna niitä Petteri Orpon mainitsemalle ”tarkkailuluokalle”.

Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina omalta osaltaan lopullisesti EU:n taloussääntöjen uudistamisen.

Kyse on vakaus- ja kasvusopimuksen uudistustyöstä, joka on ollut tekeillä jo monta vuotta.

Parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston neuvottelijat pääsivät uusista säännöistä alustavaan sopuun helmikuussa. Nyt parlamentti antoi niille sinettinsä.

Uusissa säännöissä EU-maiden hyväksyttävät velka- ja alijäämätasot pysyvät ennallaan. Sääntöjä haluttiin kuitenkin yksinkertaistaa ja niiden noudattamista parantaa.

EU-komissio laatii kullekin jäsenmaalle niin sanotun nettomenopolun, joka perustuu rakenteellisiin tekijöihin, kuten pitkän aikavälin kasvuarvioihin ja väestönkehitykseen.

Jäsenmaille tulee kuitenkin eri säännöt siihen, kuinka nopeasti velkaa pitää pienentää.

Jos velan suhde bruttokansantuotteeseen on yli 90 prosenttia, velkasuhdetta on supistettava keskimäärin yhden prosenttiyksikön vuosivauhtia.

Maita, joiden velkasuhde on 60–90 prosenttia, koskee alhaisempi 0,5 prosenttiyksikön sopeutustahti.

Jos jäsenmaan velkamäärä tai alijäämä on liiallista, se voi jatkossa pyytää vuoropuhelua komission kanssa ennen kuin komissio antaa ohjeita menojen sopeuttamisesta. Näin jäsenmaa voi paremmin perustella tilannettaan.

Tuleeko talouden tarkkailuluokka?

Suomessa pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ovat perustelleet valtiontalouden sopeuttamista sillä, että Suomi ei halua joutua ”EU:n tarkkailuluokalle” eli liiallisen alijäämän menettelyyn.

Rkp:n europarlamentaarikko Nils Torvalds kuitenkin suhtautuu ajatukseen epäileväisesti.

”Talouden tarkkailuluokasta sanon, että en usko siihen pätkääkään. Haluan nähdä sen päivän, kun komissio sanelee Ranskalle, että nyt te joudutte tekemään säästöohjelman.”

Torvalds ei usko, että Suomi joutuisi ensimmäisenä maana komission käsiohjaukseen samalla kun isommat jäsenmaat pääsevät kuin koira veräjästä.

”Ihmettelen, miksi kukaan toimittajista ei kysy Petteri Orpolta, miksi hän käyttää tällaista olkiukkoa pelotellakseen”, Torvalds totesi tiistaina Strasbourgissa.

Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli vuoden 2023 kolmannen neljänneksen lopussa Euroopan korkeimmalla tasolla Kreikassa, jossa suhde oli 166 prosenttia.

Eurostatin mukaan seuraaviksi suurimmat velkasuhteet olivat Italialla, Ranskalla, Espanjalla, Belgialla ja Portugalilla, joilla kaikilla julkisen velan suhde bkt:hen on yli sata prosenttia.

Sosialidemokraattien meppi Eero Heinäluoma on tyytyväinen uusiin taloussääntöihin ja siihen, että uudistus meni parlamentissa läpi. Hänen mielestään säännöistä tuli paljon paremmat kuin miltä etukäteen näytti.

Heinäluoma muistuttaa, että komissio ei vanhojen sääntöjen nojalla pannut yhtäkään EU-maata maksamaan sakkoja sääntöjen rikkomisesta.

”Nyt saadaan järkevämpi järjestelmä. Polku korjaamiseen on paljon realistisempi, sitä on helpompi edellyttää. Jäsenmaiden on entistä helpompi hyväksyä nämä säännöt.”

Jäsenmaiden neuvoston on vielä annettava oma lopullinen hyväksyntänsä uudistukselle, ennen kuin se voi astua voimaan.

EU:n taloussäännöt

Jäsenmaiden julkisen talouden alijäämän tulee pysyä alle kolmessa prosentissa bruttokansantuotteesta ja julkisen velan tulee olla alle 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Nämä luvut on paalutettu EU:n perussopimukseen, ja niiden muuttaminen olisi mahdotonta ilman perussopimusten avaamista.

Vakaus- ja kasvusopimuksessa sovitaan, kuinka näitä sääntöjä noudatetaan ja millaisia sanktioita tulee maille, jotka eivät sovittuihin rajapyykkeihin yllä.

Jatkossa velkaa on vähennettävä yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa, jos velkaa on yli 90 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Jos velkaa on 60–90 prosenttia suhteessa bkt:hen, sitä on vähennettävä keskimäärin 0,5 prosenttiyksiköllä.