Lastenhoitajien karu tilanne paljastui – ”Kokemus työkyvystä on vuosi vuodelta heikentynyt”

Työkyvyttömyysriski korostuu varhaiskasvatuksen ammattialoista lastenhoitajilla ja ikääntyvillä työntekijöillä, ilmenee tuoreesta katsauksesta. Lähivuosina tämä merkitsisi jopa noin 660 lastenhoitajan siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on kohonnut työkyvyttömyysriski muuhun kunta-alaan verrattuna. Riski näkyy niin sairauspoissaoloina kuin pidempiaikaisena työkyvyttömyytenä.

Varhaiskasvatuksen henkilöstölle kertyy muuhun kunta-alaan ja hyvinvointialueisiin verrattuna paljon poissaoloja sairauden takia. Lyhyet ja keskipitkät sairauspoissaolot ovat alalla yleisiä ja lisäävät henkilöstön riskiä siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle hieman enemmän kuin muilla toimialoilla.

Työkyvyttömyysriski korostuu varhaiskasvatuksen ammattialoista lastenhoitajilla ja ikääntyvillä työntekijöillä, käy ilmi Kevan tuoreesta varhaiskasvatuksen toimialakatsauksesta.

Lastenhoitajien riski siirtyä kolmen vuoden sisällä työkyvyttömyyseläkkeelle on jonkin verran kunta-alan ja hyvinvointialueiden keskimääräistä suurempi (2,0 %), mikä tarkoittaa lastenhoitajien keskuudessa vuosittain noin 130 henkilöä enemmän kuin muilla aloilla keskimäärin.

Lähivuosina tämä merkitsisi jopa noin 660 lastenhoitajan siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Varhaiskasvatuksen opettajien riski on jonkin verran keskimääräistä pienempi (1,4 %), mikä tarkoittaa noin 300 henkilöä seuraavan kolmen vuoden aikana.

Lastenhoitajilla yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, varhaiskasvatuksen opettajilla mielenterveyshäiriöt.

Työkuormitus kasvanut, mahdollisuudet vaikuttaa työhön vähentyneet

Työkyvyttömyysriski kasvaa erityisesti 50 ikävuoden jälkeen ja on suurin yli 55-vuotiailla. Yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä lastenhoitajien riski on 5,6 prosenttia ja varhaiskasvatuksen opettajien neljä prosenttia.

”Varhaiskasvatuksessa kokemus työkyvystä on vuosi vuodelta heikentynyt ja nyt jo joka viides kokee henkisen tai fyysisen työkykynsä heikoksi. Samanaikaisesti työkuormitus on kasvanut ja mahdollisuudet vaikuttaa työhön vähentyneet. Tästä huolimatta varhaiskasvatuksen toimijat nostavat esiin myös monia voimavaratekijöitä alalta: työtä pidetään vaikuttavana ja yhteiskunnallisesti merkittävänä. Henkilöstön osaaminen on vankkaa, ja työyhteisöt ovat myös selkeä voimavara henkilöstölle”, kertoo tiedotteessa tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen.

Poissaolot sairauden takia ovat varhaiskasvatuksessa viime vuosina lisääntyneet, ja kasvu oli erityisen suurta vuonna 2022. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle kertyi poissaoloja enemmän kuin muilla kunnan ammattialoilla, keskimäärin 21,1 päivää vuonna 2022 ja 18,6 päivää vuonna 2021.

Nuorten poissaolojen taustalla yleensä mielenterveyden häiriöt

Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti alle 30-vuotiailla.

”Nuorten heikentynyt työhyvinvointi ja sairauspoissaolot ovat huolestuttavia. Tilastot osoittavat, että nuorten aikuisten pidempien poissaolojen taustalla ovat yleensä mielenterveyden häiriöt ja erityisesti ahdistuneisuus”, Pekkarinen kertoo.

Varhaiskasvatuksessa 10 prosentin vähennys sairauspoissaoloissa voisi merkitä vuosittain jopa 40 henkilön jatkamista työelämässä työkyvyttömyyseläkkeen sijaan. Viime vuosina varhaiskasvatuksesta on vuosittain siirtynyt noin 500 vakuutettua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Orpon tehoton lakihanke: Sairauspäivä ilman palkkaa koskisi vain pientä osaa suomalaisista Työvoimapula jyllää, mutta Orpon hallitus aikoo lakkauttaa koulutusväylän – ”Suoraan heikennetään ydintyövoimapula-alojen asemaa”