Hallitus vauhdittaa teollisia investointeja verohyvityksillä

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoivat investointien vauhdittamiseseta kehysriihineuvotteluiden tiedotustilaisuudessa. LEHTIKUVA / Markku Ulander

Tuomas Savonen

Hallitus julkisti veronkorotustensa ja menoleikkaustensa yhteydessä myös kasvupaketin, jolla se pyrkii vauhdittamaan Suomeen kohdistuvia investointeja.

Hallitus muun muassa tukee niin sanottujen suurten puhtaan siirtymän investointien – esimerkiksi akku- ja vetyhankkeiden ja fossiilivapaan terästeollisuuden – sijoittumista Suomeen EU-sääntöjen mukaisella verohyvityksellä.

Verohyvityksen tavoitteena on saada sähköä hyödyntäviä suuria teollisia investointeja liikkeelle ja samalla tukea puhtaan siirtymän teollisuuden ekosysteemin rakentumista Suomeen.

Hyvitys voisi olla 20 prosenttia hankkeen arvosta, enintään 150 miljoonaa euroa hanketta kohden.

Tuen myöntämistä koskeva päätös tulee olla tehtynä ensi vuoden loppuun mennessä, ja hyvitys yhteisöverosta toteutuisi aikaisintaan vuodesta 2028 alkaen.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) piti tiedotustilaisuudessa verohyvitysjärjestelmää “erittäin toimivana välineenä”. Hänen mukaansa Suomeen luotavan järjestelmän kaltainen malli on tuottanut paljon investointeja Yhdysvalloissa puhtaan energian tuotantoon ja puhdasta energiaa käyttävään teollisuuteen. Myös Ranskassa on samankaltainen järjestelmä.

Verkkoyhtiöille pääomitusta

Hallitus haluaa myös varmistaa, etteivät energiainfrastruktuurin puutteet muodostu investointien pullonkaulaksi missään päin Suomea. Tämän vuoksi hallitus sitoutuu huolehtimaan kantaverkkoyhtiö Fingridin ja siirtoverkkoyhtiö Gasgridin investointikyvystä vahvistamalla tarvittaessa yhtiöiden pääomarakennetta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ei tiedotustilaisuudessa lähtenyt vielä arvioimaan, minkä suuruisilla summilla Fingridiä ja Gasgridiä mahdollisesti lähdettäisiin rahoittamaan.

Purran mukaan etenkin itäisessä Suomessa on kannettu suurta huolta siitä, että kantaverkon kapasiteetti ei ole siellä riittävä, mikä estää sähkön tuottajien ja käyttäjien sijoittumisen alueelle.

– Hallitus huolehtii toimillaan siitä, että investointien tiellä ei missään päin Suomea ole kantaverkon kunto tai kantaverkkoinvestoinnit. Se, minkälaisia pääomituksia tämä mahdollisesti tulee tarkoittamaan, täsmentyy, Purra sanoi.

Orpo piti verohyvitysjärjestelmää ja verkkoyhtiöiden mahdollista rahoittamista hyvänä yhdistelmänä.

– Me lähdemme markkinoimaan tätä nyt. Me lähdemme etsimään niitä yrityksiä Suomeen. Kun me samaan aikaan panostamme Fingridin kykyyn rakentaa kapasiteettia koko Suomeen, nämä yhdessä ovat erittäin merkittävä kasvupanos, Orpo sanoi.

Lisäksi hallitus muun muassa vahvistaa Tesi-konsernin mahdollisuuksia edistää investointeja sijoittamalla siihen 300 miljoonaa euroa. Tällä kasvupanostuksella pyritään saamaan yksityisen rahoituksen kanssa noin 900 miljoonan rahoituskokonaisuus kasvuyrityksille kuluvan vaalikauden aikana.

Suuria summia tutkimus- ja kehitystyöhön

Hallitus laittaa lisää rahaa myös tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ensi vuonna tutkimus- ja kehitystoiminta saa lisärahoitusta 194 miljoonaa euroa. Sen jälkeen luvassa on vieläkin suurempia lisäsummia, vuosina 2027 ja 2028 yli puoli miljardia euroa.

Maailman nopeimpiin tietokoneisiin lukeutuvan kajaanilaisen Lumi-supertietokoneen korvaajan hankintaan varaudutaan hallituksen mukaan yhteensä 250 miljoonalla eurolla.