EU:n selvitysmies Enrico Letta haluaisi teollisuuspolitiikkaa valtioilta unionin käsiin

Enrico Letta varoittaa, että pirstaloituneet kansalliset valtiontuet voivat heikentää yhteismarkkinoiden toimintaa. Kuva vuodelta 2014, jolloin Letta oli Italian pääministeri. LEHTIKUVA/AFP

Mikko Gustafsson

EU:n selvitysmies Enrico Letta varoittaa nojaamasta strategisessa kilpailussa pirstaloituneisiin kansallisiin tukiin. Tämä voisi hänen mukaansa heikentää EU:n yhteismarkkinoiden toimintaa.

Letta on Italian entinen pääministeri, jonka raportti EU:n sisämarkkinoista julkaistiin keskiviikkona EU:n poliittisten johtajien huippukokouksen alla.

– Vaikka EU:n yhteiset tavoitteet edellyttävätkin enemmän teollista politiikkaa kasvavien geopoliittisten haasteiden vuoksi, strategia, joka nojaa voimakkaasti pirstaloituneisiin kansallisiin tukiin, voisi mahdollisesti heikentää yhtenäismarkkinoiden toimintaa, Letta kirjoittaa.

Vaikka Letta varoittaakin yhteismarkkinoiden häiritsemisestä, hän katsoo EU:n yhteisten tavoitteiden edellyttävän aktiivista teollisuuspolitiikkaa. Edes yksityisten investointien ruokkiminen nykyistä paremmalla pääomamarkkinoiden unionilla ei riitä vastaamaan EU:n laajoihin rahoitustarpeisiin, hän katsoo.

Lettan mukaan EU:n tasoista rahoitusta tulisi laajentaa ja vastaavasti suhtautumista kansallisten valtiontukien hyödyntämiseen tiukentaa.

– Tarkemmin sanottuna voisimme kuvitella valtiontuen rahoitusosuusmekanismin, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan osoittamaan osa kansallisesta rahoituksestaan yleiseurooppalaisten aloitteiden ja investointien rahoittamiseen, hän kirjoittaa.

Suomi pelkää investointien karkaamista

Suomen sekä monien muiden pienten ja keskisuurten valtioiden pelkona on, että lisääntyneet hölläykset valtiontukisääntöihin johtavat lopulta investointien pakenemiseen Saksan ja Ranskan kaltaisiin suuriin EU-maihin. Perinteisesti Suomi on halunnut nojata investointien houkuttelussa ennen kaikkea tasapuoliseen toimintaympäristöön, mitä lisääntynyt protektionismi ja EU:ssa virinnyt halu lisätä riippumattomuutta autoritaarisista maista nyt osin haastaa.

Lettan lähtökohtana raportissa on, että sisämarkkinoiden tulee yhä pysyä EU:n kulmakivenä. Sisämarkkinoiden kanssa tulisi silti Lettan mukaan edetä nykyistä pidemmälle, koska EU ei enää tahdo pysyä Yhdysvaltojen ja Aasian vauhdissa mukana.

Hän kirjoittaa, että rahoitusala, sähköinen viestintä ja energia jätettiin alkujaan tietoisesti yhdentymisprosessin ulkopuolelle, mikä lopulta päätyi jarruttamaan kilpailua ja innovaatioita kyseisillä aloilla.

EU:n poliittisten johtajien on määrä käydä sisämarkkinoita koskevaa keskustelua torstaina.