Veroruuvi: Tällä yksinkertaisella kaavalla hallitus voi kerätä miljardipotin

Hallitus päätynee korottamaan arvonlisäveroa. Yhden korotusmallin VM esitti jo viime kevään verokartoituksessaan. Media on jäämässä nykyisin päätöksin yksin alimpaan koriin.

Hallitus valmistelee kolmen miljardin euron sopeutuspakettia, josta noin miljardin on arvioitu tulevan verojen kiristyksellä.

Varmana pidetään sitä, että veronkorotukset kohdistuvat arvonlisäveroon. Syynä on se, että veropohja on siellä laaja, mikä takaa pienillä korotuksilla isoja tuottoja.

Vuonna 2025 arvonlisäveroilla kerättiin Tilastokeskuksen mukaan reilut 21 miljardia euroa. Esimerkiksi yhteisöverolla kerättiin samana vuonna verohallinnon mukaan reilut kahdeksan miljardia.

Useita korotustapoja

Arvonlisäveron korotustapoja on useita. Lähes miljardin euron lisäkertymään päästään tavalla, jonka valtiovarainministeriö (VM) esimerkinomaisesti laski meno- ja verokartoituksessaan vuosi sitten keväällä.

VM korotti laskelmassaan jokaista arvonlisäverokantaa prosenttiyksiköllä. Kymmenen prosentin verokannan prosenttiyksikön korotus toisi 58 miljoonaa lisää verotuloja, 14 prosentin kannan korotus prosenttiyksiköllä 199 miljoonaa ja yleisen kannan eli 24 prosentin mukaan verotetun vastaava korotus toisi jo muhkeat 615 miljoonaa.

Tällä yksinkertaisella kaavalla valtio saisi noin 900 miljoonan lisätulot, jos ei huomioida veronkorotuksen mahdollisesti verotuloja heikentäviä dynaamisia vaikutuksia.

Mahdoton vaihtoehto

Jos korotus kohdistetaan alv:n osalta laveasti jokaiseen koriin, niin silloin korotuksen ei tarvitse olla merkittävä, eikä näin ollen aseta joitakin palvelualoja kohtuuttoman muutoksen kouriin.

VM on laskenut tuottovaikutuksen myös niin, että kaikki alv:t yhtenäistettäisiin yleiseen 24 prosentin kantaan. Sen muutoksen tuotto olisi hurja, lähes kolme miljardia euroa. Muutoksen huono puoli on se, että joidenkin palvelujen vero pomppaisi kerralla merkittävästi, mikä olisi isku talouskasvulle.

Vaihtoehto on poliittisestikin mahdoton. Hallitusohjelman mukaan hallitus ei päätösperäisesti korota kokonaisveroastetta.

Media erikoistapaus?

Jo hallitusohjelmaan kirjattiin muutoksia arvonlisäverokantoihin. Hallitusohjelmassa todetaan, että ”siirretään nykyiseen 10 %:n alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat hyödykkeet 14 %:iin lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä.”

Tämän linjauksen perusteella esimerkiksi majoituspalvelut ja lääkkeet siirtyvät vuonna 2025 korkeampaan verokantaan. Päätös saattaa asettaa paineita siihen, että jossain vaiheessa myös sanoma- ja aikakauslehdet siirretään korkeampaan verokantaan.

Median kannalta pahin skenaario olisi, jos hallitus korottaisi verokantojen veroprosenttia ja samalla vaihtaisi sanomalehdet 14 prosentin kantaan. Tämä korottaisi medioiden arvonlisäveroa kerralla viisi prosenttiyksikköä.

Lehtitilauksien nollaverokanasta luovuttiin vuonna 2012.

”Aletaan olla maailman huipulla”

Arvonlisäverojen korottaminen on perinteisesti ollut ekonomistien lempilapsi, mikäli veronkorotuksia on pakko tehdä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju liputtaa sellaista alv:n korotusta, joka sattuu laveasti kaikkiin, mutta ei nosta kenenkään veroja kohtuuttomasti.

”Kaikkien alv-kantojen pieni ja samansuuruinen korotus olisi paras ratkaisu, koska sillä saadaan paljon rahaa. Käyttäytymisvaikutus jää pieneksi verrattuna siihen, että sama raha kerättäisiin vaikkapa vain ruoasta. Se iskisi pienituloisiin enemmän”, Kangasharju perustelee.

Hänen mukaansa poliittisesti punnittavaksi jäisi se, jos joidenkin alojen kohdalla, kuten vaikkapa lääkkeiden ja matkailun, tulisi tuplakorotukset eli verokannan siirto ja sen korotus käytännössä samaan aikaan.

Jos yleinen alv nousee 25 prosenttiin, niin Suomi nousee EU-maiden joukossa Tanskan ja Ruotsin tasolle. Yläpuolelle jäisi EU-maista enää Unkari 27 prosentillaan. Jos siis Suomi jo nyt nostaa yleistä ja vertailumaihin nähden kireää alv-kantaa, sitä tuskin toistamiseen enää tällä vaalikaudella tehdään.

”Siinäpä se, eli aletaan olla maailman huipulla siinäkin”, Kangasharju naurahtaa.

Näin alv-tuottoa voisi nostaa

Yleinen verokanta on 24 %. Se on useimpien tavaroiden ja palveluiden verokanta. Jos se nousee 25 %:iin, verotulojen lisäys on 615 miljoonaa euroa.

Alennettu verokanta on 14 %. Siihen kuuluvat elintarvikkeet, rehut, ravintola- ja ateriapalvelut. Ei koske alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden myyntiä eikä tarjoilua. Jos se nousee 15 %:iin, verotulojen lisäys on 199 miljoonaa euroa.

Toinen alennettu verokanta on 10 %. Siihen kuuluvat kirjat, sanoma- ja aikakauslehdet, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsymaksut, henkilökuljetukset, kotimaan henkilökuljetukset 1.1.-30.4.2023, majoituspalvelut, televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset, sähkön myynti 1.12.2022-30.4.2023. Jos tämä kanta nousee 11 %:iin, verotulojen lisäys on 58 miljoonaa euroa.

Kaikki muut paitsi sanoma- ja aikakauslehdet siirtyvät mukaan 14 %:n kantaan luultavasti vuonna 2025.

US selvitti: Tässä ovat eduskunnan ykköslobbarit – Elinkeinoelämä jyrää, tupakkayhtiöt mukana lakien valmistelussa Lähteekö alkoholin kittaaminen nyt Suomessa kasvuun? – Ruokakauppojen uusi 8 %:n raja on ”päätön”, ja siihen kätkeytyy täysi arvoitus