RKP:n Andersson ei aio vaatia ryhmäkuria käännytyslakia koskevassa äänestyksessä

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson ei aio vaatia ryhmältään ryhmäkuria, jos niin sanottu käännytyslaki etenee aikanaan eduskunnan äänestettäväksi. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

Sanna Nikula, Nina Törnudd

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson ei aio vaatia ryhmältään ryhmäkuria, jos niin sanottu käännytyslaki etenee aikanaan eduskunnan äänestettäväksi. Andersson kertoi asiasta pääministeri Petteri Orpon (kok.) järjestämän keskustelutilaisuuden jälkeen toimittajille.

Andersson perusteli ratkaisuaan sillä, että kyseistä lakiesitystä ei löydy hallitusohjelmasta ja ainakin lakiluonnos on ristiriidassa perustuslain kanssa.

– Tässä esityksessä en näe, että voin vaatia ryhmäkuria ryhmältäni, Andersson sanoi.

Hallituspuolueista RKP:lle käännytyslaki on ollut vaikea hyväksyä, koska se on tietyiltä osin kansainvälisten sopimusten ja perustuslain vastainen.

Anderssonin mukaan keskustelutilaisuudessa ei ilmennyt lakiesityksen yksityiskohdista mitään uutta, koska luonnoksen korjaaminen on vielä kesken. Hän sanoi RKP:n eduskuntaryhmän ottavan esitykseen kantaa sitten, kun selviää, millainen lakiesityksestä jatkovalmistelussa tulee.

Myös oppositiopuolueista todettiin, ettei kokouksessa selvinnyt, miten hallitus on lakiesitystä muokkaamassa erittäin kriittisten lausuntojen jälkeen. Kaikki kuitenkin pitävät hyvänä, että pääministeri pitää eduskuntaa informoituna valmistelusta.

Poikkeuslailla pitää olla eduskunnassa viiden kuudesosan tuki, jotta se voitaisiin säätää kiireellisessä järjestyksessä.

Käännytyslailla halutaan estää muiden paitsi erityisen haavoittuvassa asemassa olevien maahanpääsy ilman oikeutta turvapaikanhakuun esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä käyttäisi mahdollisia turvapaikanhakijoita Suomen painostamiseen. Lakiluonnos on tietyiltä osin kansainvälisten sopimusten ja perustuslain vastainen, mikä siinä myös todetaan.

Valmistelu vielä hyvin auki

Oppositiopuolueista ainakin vasemmistoliitto ja vihreät ovat suhtautuneet lakiluonnokseen kielteisesti. Voiko laki korjausten jälkeen kelvata vihreille?

– Haluan kuulla ja nähdä mitä sieltä tulee, mutta tämän tyyppinen lain rakenne, joka on hyvin fundamentaalisti perustuslain kanssa ristiriidassa ja mahdollisesti ei ole edes sillä tavalla vaikuttava kuin toivotaan, niin on vaikea nähdä, että sille tulisi tukea, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoi.

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan keskiviikon kokoontumisen lopputulos oli, että valmistelu on vielä hyvin auki.

Lindtmanin mukaan SDP haluaa nähdä lopullisen esityksen ja kuulla oikeusoppineiden, kansalaisjärjestöjen ja myös mahdollisesti perustuslakivaliokunnan näkemykset siitä ennen kuin puolue voi lopullisesti ottaa kantaa.

– Keskeistä on, että kaikissa oloissa meidän rajaturvallisuudesta pystytään huolehtimaan ja tekemään se niin, että se kunnioittaa oikeusvaltioperiaatteen reunaehtoja.

Keskusteluja jatketaan

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan hallituksen tavoite on valmistella ja antaa niin sanottu käännytyslaki eduskunnalle mahdollisimman pian, mahdollisesti jo ensi viikolla. Orpo tapasi keskiviikkona eduskuntapuolueiden puheenjohtajia ja keskusteli heidän kanssaan lain valmistelusta ja lausuntokierroksella saadusta palautteesta.

Orpo kertoi, että keskusteluja opposition kanssa halutaan vielä jatkaa.

– Haluamme tehdä tämän lakiesityksen huolella. Haluamme käydä opposition kanssa keskusteluja, että kaikki on hyvin informoitu, koska lähtökohta on se, että tällä poikkeuslailla pitää olla viiden kuudesosan enemmistö eduskunnassa. Keskeisiä kysymyksiä varmasti on se, miten rajatilanteessa toimitaan.

Orpon mukaan hallituksen tilannekuva ei ole muuttunut.

– Siellä on edelleen kolmansista maista suuri määrä ihmisiä, jotka haluavat pyrkiä Suomeen laittomasti, kun se on mahdollista. Venäjällä on kyky mobilisoida nopeasti meidän rajalle väkeä. Me tarvitsemme tämän työvälineen.

Orpo totesi, että lakia käytettäisiin poikkeuksellisessa tilanteessa ja sen soveltaminen olisi maantieteellisesti ja ajallisesti rajattu sekä erittäin korkean kynnyksen takana.

– Haluamme lähettää vahvan signaalin, että Suomi pitää huolta omista rajoistaan.