Virossa yliopiston professori on otettu kiinni vakoiluepäilyjen takia – epäillyn tuntenut tutkija on yllättynyt tapauksesta

Vakoilusta epäilty professori on työskennellyt Tarton yliopistossa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Hannu Toivonen

Tarton yliopiston venäläistä professoria epäillään Virossa vakoilemisesta Venäjän hyväksi. Viron suojelupoliisi Kapo otti tammikuun alussa kiinni kansainvälisen politiikan professorin Vjatsheslav Morozovin.

Asiasta ovat kertoneet lukuisat kansainväliset mediat. Suomessa asiasta uutisoi aiemmin Helsingin Sanomat.

Kapo tiedotti Morozovin kiinniotosta tiistaina. Kapon pääjohtaja Margo Palloson kertoi Viron yleisradioyhtiö ERR:n mukaan, että Morozov antoi tietoja Venäjän tiedusteluviranomaisille käydessään säännöllisesti Venäjällä. Syyttäjäviraston mukaan tiedustelutoiminta kesti useita vuosia.

Suomessa toimivan Ulkopoliittisen instituutin tutkija Eoin McNamara tunsi Morozovin henkilökohtaisesti Tarton yliopistossa, jossa McNamara opiskeli ja työskenteli 2010-luvun alussa. Morozov ja McNamara työskentelivät samassa tiedekunnassa. McNamara muun muassa editoi Morozovin kaksi englanninkielistä kirjaa.

McNamara kertoo STT:lle, että Morozov oli hyvin kunnioitettu ja älykäs ja hänellä oli erittäin syvällinen käsitys Venäjästä. Morozov puhui McNamaran mukaan erittäin hyvin viroa.

McNamara oli Morozovin vakoiluepäilyistä yllättynyt, koska Morozov opetti lähes 15 vuoden ajan Venäjän politiikka Virossa erittäin arvostetussa Tarton yliopistossa. Täysin yllättynyt hän ei ollut. Turvallisuusalan ja -politiikan asiantuntijana hän on tottunut monenlaiseen.

Tapauksesta uutisoitu laajasti

McNamara kertoo, että vuoden 2010 paikkeilla Virossa oltiin hyvin tarkkana mahdollisesta vakoilusta.

– Oletin aina, että he olisivat tarkistaneet hänet, jotta hänen kaltaisensa ei lipsahtaisi ohi, McNamara sanoo.

McNamara muistuttaa, että kansainvälinen vakoilu on hyvin monimutkaista ja Morozov saatettiin jättää niin sanotusti nukkumaan.

Viron viranomaisten toiminta tapauksesta on ollut McNamaran mukaan hämmentävää.

– He ovat kertoneet yksityiskohtaisista asioista, joita hänen epäillään tehneen, mutta kyseessä on silti vasta epäily.

McNamaran mukaan Virossa on ollut 2000-luvulla useita paljon huomiota saaneita vakoilutapauksia. Esimerkiksi viisi vuotta sitten entinen Viron puolustusvoimien upseeri tuomittiin Venäjälle vakoilemisesta. McNamaran mukaan myös tällöin viranomaiset kertoivat joitain tietoja tapauksen yksityiskohdista jo ennen oikeudenkäyntiä.

Morozov on ollut kiinni otettuna tammikuun 3. päivästä lähtien. Viranomaisilla on ollut McNamaran mukaan siis paljon aikaa suunnitella tapauksen tiedotuslinjaa.

– Tämä osoittaa minulle, että he ovat käyneet todisteet läpi ja uskovat, että heillä on vahva tapaus.

Morozovin pidätyksestä on uutisoitu laajasti kansainvälisesti, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa. McNamaran mukaan Virossa tiedostetaan tapauksen saama laaja huomio.

– Viron viranomaiset eivät olisi ryhtyneet tähän päättäväiseen toimenpiteeseen kevyesti. Jos epäilyt osoittautuvat vääriksi ja Morozov on syytön, he ovat nolanneet itsensä ja antaneet propagandavoiton Venäjälle. He harkitsevat toimia huolellisesti tämän paineen alla.

Supo varoittanut värväysten uhasta

McNamara kertoo, että Morozov on ollut Suomessa puhumassa ainakin muutaman kerran. Viime syksynä hän osallistui Aleksanteri-instituutin konferenssin paneelikeskusteluun. Asian vahvistaa STT:lle Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Hän ei ollut kuuntelemassa itse keskustelua.

Kangaspuro kertoo, että hän oli hyvin yllättynyt vakoiluepäilystä.

– Ensimmäisenä tuli hämmentynyt olo, ja mieleeni nousi myös epäusko, että onko tämä ihan oikeasti näin, Kangaspuro sanoo.

Kangaspuro ei tunne Morozovia henkilökohtaisesti. Kangaspuro kertoo huomanneensa, että monet ulkomaiset tutkijat – myös jotkut Morozovin tunteneet – ovat olleet esimerkiksi viestipalvelu X:ssä hyvin hämmentyneitä pidätyksestä ja pohtineet jopa väärinkäsityksen mahdollisuutta.

Kangaspuro ei muista vastaavaa tapausta, jossa Venäjä-tutkija olisi värvätty Venäjän tiedusteluviranomaisten palvelukseen. Hän kertoo, että Suomessa suojelupoliisi (supo) on informoinut tutkijoita värväysyritysten uhasta.

– Meillä on ollut tutkijoille muutamia tilaisuuksia, joissa supo on kertonut yleistä informaatiota siitä, minkälaisia tyypilliset tapaukset ovat ja minkälaisia menetelmiä niissä käytetään.

Tutkijoita lähestytty

Kangaspuro sanoo, että Venäjän palveluksessa olevat henkilöt ovat hänen tietojensa mukaan lähestyneet akateemisia tutkijoita ainakin muutamia kertoja tiedonhankintatarkoituksessa.

– Heihin on osattu suhtautua varauksellisesti, eikä heidän kanssaan ole ryhdytty enemmän puheisiin tai asioimaan.

Kerran hän on ollut itsekin kohteena. Alemman tason diplomaatti halusi tavata hänet ja tiedustella tietoja Suomen armeijan liikkeistä.

Kangaspuro kertoo, että supo pyrkii myös ennaltaehkäisemään värväysyrityksiä varoittamalla tutkijoita niitä tekevistä henkilöistä ennakolta.