Näin arvonlisäveron korotus iskee arkielämään – ”Voi hillitä kulutusta”

Kaavailtu arvonlisäveronkorotus osuisi erityisesti pienituloisiin. Se on kuitenkin tehokas tapa hankkia lisätuloja valtiolle.

Hallitus on päässyt mediatietojen mukaan sopuun yleisen arvonlisäverokannan nostamisesta 25,5 prosenttiin nykyisestä 24 prosentista. Asiasta kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Mikäli kaavailtu korotus toteutuu, yleinen arvonlisäverokanta olisi Suomessa Euroopan korkeimpia. EU-maista edelle jäisi vain Unkari 27 prosentilla.

Tausta on se, että julkinen talous on ollut Suomessa pitkään alijäämäinen, ja maa on velkaantunut tuntuvasti. Tilanteen paikkaaminen ilman veronkorotuksia on vaikeaa, arvioi Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen.

Maanantaina kaksipäiväiseen kehysriihen kokoontunut Petteri Orpon (kok) hallitus valmistelee kolmen miljardin euron sopeutuspakettia, josta noin miljardin on arvioitu tulevan verojen kiristyksellä.

”Jos haluaa paljon verotuloja, on kaksi vaihtoehtoa. Ne ovat ansiotuloveron korotus tai arvonlisäveron korotus, ja hallitus on ilmeisesti päätynyt nyt jälkimmäiseen”, Kosonen sanoo.

Hyvin laajapohjainen vero

Laboren johtajan Mika Malirannan arvion mukaan arvonlisäveron yksi etu moniin muihin veroihin verrattuna on, että se ei ole käyttäytymisvaikutuksiltaan niin vaarallinen kuin moni muu.

Kyseessä on hyvin laajapohjainen vero, jonka melko pienelläkin korotuksella saadaan isoja tuottoja, koska maksamiseen osallistuu koko kansa.

”Korkeampi arvolisäverokanta ei ole esimerkiksi kustannuskilpailukyvyn kannalta uhka Suomelle”, Maliranta arvioi.

Malirannan mukaan on vaikea arvioida, kuinka suuren lisälaskun arvonlisäveron korotus tuo kuluttajille.

”Vero ei välttämättä mene ihan suoraan kuluttajahintoihin. Hintojen muutokseen vaikuttavat myös kilpailutilanne ja suhdannetilanne”, Maliranta sanoo.

Talouden mekanismien kautta maksajiksi voivat tulla kotitalouksien ja yritysten ohella Malirannan mukaan myös esimerkiksi alkutuottajat eli ne toimijat, jotka tuottavat välipanoksia valmistajalle.

”Arvonlisävero saattaa taloudellisesti kohdentua arvoketjun moniin osiin”, Maliranta kiteyttää.

Lisää painetta pienituloisille

Kaikissa veronkorotuksissa ongelmana on se, että ne vähentävät kansalaisten käytettävissä olevia tuloja.

Jos arvonlisäveroa korotetaan vain 1,5 prosenttiyksiköllä, se ei Kososen arvion mukaan näy ihan hirveästi päivittäisessä kulutuksessa.

”Vuositasolla se voi kuitenkin hillitä kulutusta esimerkiksi kalliimmista tuotteista”, Kosonen toteaa.

Taloustieteellisen tutkimuksen perusteella arvonlisäveron kiristys osuu erityisesti pienituloisiin, kun suhteutetaan käytettävissä oleviin tuloihin.

Kosonen huomauttaa, että hallitus on leikannut jo valmiiksi sosiaaliturvasta, mikä on myös kova paikka pienituloisille. Tästä syystä hänen mukaansa pitäisi nostaa esiin, olisiko arvonlisäveron korotusta syytä kompensoida.

”Tällainen kompensointi olisi teknisesti mahdollista esimerkiksi korottamalla kansaneläkeindeksiä, johon aika iso osa sosiaaliturvasta on sidottu. Valtiolle tulisi aika paljon lisää verotuloja tällaisesta kompensoinnista huolimatta”, Kosonen sanoo.

Onko vielä varaa kiristää?

Suomessa alennettuja arvonlisäverokantoja on kaksi, 14 prosenttia ja 10 prosenttia.

Ensin mainittuun lukeutuvat esimerkiksi elintarvikkeet, rehut, ravintola- ja ateriapalvelut, ja jälkimmäiseen kirjat, sanoma- ja aikakauslehdet, lääkkeet ja liikuntapalvelut.

Jos yleistä arvonlisäverokantaa nyt korotetaan, se alkaa olla Kososen mukaan aika lailla Euroopan unionin maksimitasolla, ja sitä on vaikea korottaa enempää.

Mikäli vielä halutaan tehdä lisätoimia arvonlisävero osalta, Kososen mukaan on mahdollista korottaa alennettuja kantoja.

”Sieltä saa paljon verotuloja, mutta esimerkiksi elintarvikkeiden arvonlisäveron kiristykset kohdistuvat vielä enemmän pienituloisiin, ja ne voivat olla kipeitä toimia”, hän sanoo.

Arvonlisävero

Arvonlisävero (lyhenne alv) on tuotteen tai palveluksen arvonlisää verottava vero, joka lisätään tuotteen myyntihintaan.

Yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia. Tämä on useimpien palveluiden ja tuotteiden verokanta.

Lisäksi Suomessa on käytössä kaksi alennettua verokantaa, 14 prosenttia ja 10 prosenttia.

Arvonlisävero otettiin käyttöön kesällä 1994 seuraavan vuoden alusta alkaneen EU-jäsenyyden vuoksi. Alvin soveltaminen on edellytys EU-jäsenyydelle.

Oikaisu 13.51: Hallitus kaavailee alvin nostamista 1,5 prosenttiyksiköllä.