Tällainen on Naton johtoon nouseva Mark Rutte – Tutkija: Suomi odottaa yhtä asiaa
Hollantilainen Mark Rutte on Naton seuraava pääsihteeri. Tutkija arvioi Rutten linjaa ja vahvuuksia. Väistyvä pääsihteeri Jens Stoltenberg jättää isot saappaat täytettäväksi.
Naton pääsihteeriksi lokakuussa nouseva Mark Rutte on omaksunut tiukan linjan Ukrainan vahvana tukijana ja Venäjä-kriitikkona.
Reutersin mukaan Rutten näkemykseen vaikuttaa vuonna 2014 Itä-Ukrainassa alasammuttu matkustajakone, jonka matkustajista suurin osa oli hollantilaisia.
Rutte on arvioinut muun muassa YK:ssa syyskuussa 2022, että Putin ei lopeta hyökkäystoimiaan Ukrainaan, ellei häntä pysäytetä siellä.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki arvioi, että Ruttelta kuullaan Naton pääsihteerinä vahvaa ja selkeää puhetta Venäjästä ja Ukraina-tuesta.
Rutte on toiminut Alankomaiden pääministerinä vuodesta 2010 saakka. Hän johtaa tällä hetkellä Alankomaita toimitusministeriön johdossa, samalla kun maassa käydään hallitusneuvotteluita.
Rutten 14 vuoden kokemus Alankomaiden pääministerinä kertoo hänen neuvottelutaidoistaan, Linnainmäki sanoo.
”Rutte on pysynyt vallassa neuvottelutaitojensa ja yhteisymmärryksen luomisen vuoksi. Hän onnistui yhdistämään Alankomaiden hajanaista poliittista kenttää. Nämä samat taidot tulevat olemaan tärkeitä Natossa, jossa jäsenmaat ovat kuskin paikalla ja usein erimielisiä.”
Linnainmäki arvioi, että Mark Rutte tarvitsee Naton pääsihteerinä pitkää pinnaa, kykyä hahmottaa eri maiden intressit neuvottelupöydässä sekä kykyä havainnoida, mitä voidaan antaa neuvotteluissa ilman, että tavoitteet vesittyvät.
Rutten osalta positiivista on myös pitkä kokemus EU-vaikuttamisesta Eurooppa-neuvoston jäsenyyden kautta, Joel Linnainmäki sanoo.
Rutte kykenee todennäköisesti hahmottamaan, missä EU:n lisäarvo Natolle syntyy ja miten EU tekee päätöksiään.
”Esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden turvaamisessa Naton ja EU:n yhteistyö on hyvin tärkeää.”
Suomi odottaa katseen pysyvän pallossa
Suomi odottaa Naton ja Rutten jatkavan vahvalla Ukraina-tuen linjalla, arvioi Linnainmäki.
”Suomen ydinintressi on, että Natossa säilyy katse pallossa eli Venäjän uhassa. Tällä hetkellä se on helppo tehtävä, koska tilanne on niin akuutti.”
Mitä pidempi aikaa kuluu, sitä enemmän työtä pitää tehdä, jotta kauempana Venäjästä sijaitsevat jäsenmaat ymmärtävät uhan, Linnainmäki alleviivaa.
Kokemusta Trumpista
Ruttella on kokemusta myös republikaanien presidenttiehdokas Donald Trumpin kanssa työskentelystä Trumpin presidenttikaudelta 2016–2020.
Rutten viesti on ollut se, että eurooppalaisten pitäisi lopettaa Trumpista valittaminen ja investoida itse enemmän puolustukseen, Linnainmäki sanoo.
”Tämä on yksi viesti, jota hän varmasti tuo Nato-pöytiin. Nyt täytyy panostaa enemmän rahaa omaan turvallisuuteen ja puolustukseen. Lisäksi Trumpin kanssa on tultava toimeen, jos tämä tulee valituksi Yhdysvaltain presidentiksi.”
Naton pääsihteeriksi pyrkivä Mark Rutte ärähti Donald Trumpista: ”Lopettakaa heti!”
Sopu löytyi Stoltenbergin johdolla?
Linnainmäki arvioi, että Naton väistyvän pääsihteeri Jens Stoltenbergin rooli on ollut merkittävä Rutten valintaan johtavan neuvottelutuloksen löytymisessä.
”Todennäköisesti Stoltenbergin rooli Unkarin taivuttelemisessa oli merkittävä. Rutte on luvannut, että hän ylläpitää Stoltenbergin ja Viktor Orbánin sopua Unkarin roolista Ukrainan tukemisessa.”
Unkari ei halua, että sen joukkoja missään tilanteessa käytettäisiin Ukrainassa. Lisäksi sillä on ollut erityisvaatimuksia Ukraina-tuesta pidättäytymiseen.
Linnainmäki arvioi, että Jens Stoltenberg on onnistunut vaikuttamaan asioihin jopa odotukset ylittävästi kymmenvuotisella kaudellaan Naton pääsihteerinä.
Linnainmäki nostaa Ukrainan sodan lisäksi esiin Donald Trumpin presidenttikauden, jolloin Stoltenberg onnistui taitavasti vuoropuhelussaan Trumpin kanssa ja pitämään Naton yksimielisenä.
Naton rooli on viimeisen kymmenen vuoden aikana siirtynyt kansainvälisestä kriisinhallinnasta takaisin sen perinteiseen työsarkaan, eli pelotteen luomiseen Venäjän uhkaa vastaan.
”Stoltenberg on ollut tässä tärkeässä roolissa, vaikka hän ei olekaan ollut kuskin paikalla. Natossa jäsenmaat määrittelevä mihin resursseja ja aikaa käytetään” Linnainmäki muistuttaa.