Pitkäjännitteisempää ja parempaa kauhua – Pidennetyt versiot tarkastelussa

Voiko kauhuelokuva olla liian pitkä? Tai mitä käy tunnelmalle, jos leffan ”liian kauheat” osuudet leikataan pois, jotta kokonaisuudesta saataisiin teinikelpoinen?

Moni kaipaa kesäänsä muutakin kauhua kuin pimeydessä iskevät hyttyset. Katsotaanpa siis kahden kauhuelokuvan erikoisversiot, jotka ovat omilla tavoillaan huomattavasti teatteriversioitaan verevämpiä. Toisen elokuvan alkuperäistä julkaisua määräsi pituus, toista taas ikäraja. Molemmissa tapauksissa lyhennykset tekivät pahempaa jälkeä kuin hirvikärpäsparvi.

Ring 2 toisella tapaa

Ring 2 (The Ring Two, 2005) jatkaa menestyksekkään Ring-elokuvan (2002) tarinaa. Katsojansa tappavan videonauhan mysteeri jatkuu Naomi Wattsin näyttelemän Rachelin johdolla tämän ymmärtäessä, että nauha on vieläkin olemassa.

Ensimmäinen Ring oli uusioversio japanilaisesta Ringu-elokuvasta (1998). Ring 2 on kuitenkin täysin originaalin tarinan sisältävä jatko-osa, joka syntyi amerikkalaisen Ehren Krugerin kynästä. Elokuvan julkaisusta ei kuitenkaan tullut lähellekään Krugerin tai ohjaaja Hideo Nakatan vision mukainen, sillä sen alkuperäinen pituus oli tuotantostudiolle liikaa.

Japanissa syntynyt Nakata oli elokuvan teon aikana hermoromahduksen partaalla. Paramount-studion johtajat puuttuivat kuvauksiin aggressiivisella kädellä vaatien lukuisia muutoksia ja uusintakuvauksia. Nakata oli jopa valmis kävelemään itse projektista ulos, mutta pysyttäytyi pestissään kunnioituksesta näyttelijöitä ja muuta tuotantoryhmää kohtaan.

Kun elokuva lopulta julkaistiin, oli sillä pituutta 111 minuuttia. Tämä kyseinen versio nähtiin kaikkialla maailmassa niin elokuva- kuin kotiteattereissa. Vuoden 2005 syksyllä ilmaantunut 138-minuuttinen Unrated-versio julkaistiin sen sijaan ainoastaan Yhdysvalloissa ja Japanissa.

Epävakaassa alkuperäisjulkaisussa ja pidemmässä Unrated-versiossa on huomattavia eroavaisuuksia.

Heti elokuvan avauskohtauksen alussa nähdään ensimmäinen lisäys. Siinä Emily (Emily VanCamp) ja Jake (Ryan Merriman) istuvat keinussa taivaan tähtiä katsellen. Emily ihmettelee, miksi Jake pyysi häntä ulos kaikkien välinpitämättömien kouluvuosien jälkeen. Puolitoistaminuuttisessa kohtauksessa suustaan lipevä Jake voittaa kuitenkin tytön puolelleen.

Välittömästi sen jälkeen tulee uusi minuutin mittainen lisäys. Nuoripari siirtyy olohuoneeseen, jossa Jake pyytää Emilyä istumaan sohvalle. Hän katsoo hermostuneesti kelloa sen näyttäessä 22:50, minkä jälkeen hän lähtee hakemaan heille juotavaa.

Tästä eteenpäin alkaa keskustelu videosta ja sen katsomisesta. Unrated-versio on tässäkin kohtauksessa pidempi, ja kaikkine lisäyksineen uutta materiaalia kertyy jopa noin kolmen minuutin edestä. Katsojalle näytetään Jaken epätoivoa, mainio 360-kuvaus Emilyn ympäri tämän harkitessa videon toistoa ja kuullessa samalla outoja ääniä sekä pidennetty loppuratkaisu television edessä.

Kuudennellatoista minuutilla nähdään nelisenkymmentä sekuntia uutta materiaalia. Rachel on tehnyt muutoksia Maxin (Simon Baker) artikkeliin, eikä tämä oikein niele asiaa.

Ring 2:n Unrated-versiossa harrastetaan turvatonta keinumista.

32. minuutilla seuraa uusi puolitoistaminuuttinen. Rachel ja hänen poikansa Aidan (David Dorfman) törmäävät markkinoilla suupaltteihin naapureihinsa. Juoruilua vihaava Rachel keksii juonen, jolla pääsee irtaantumaan tilanteesta. Aidan ihmettelee miksi näin tapahtui ja kysyy äidiltään, eikö tämä halua ystäviä. Rachel vastaa etteivät nämä ole ystäviä vaan ”salapoliiseja”.

Hetkeä myöhemmin Rachel törmää Maxiin. He kyselevät toisiltaan asioita ja samalla katsojalle avataan Maxin taustoja. Rachel kertoo myös tekevänsä kaikkensa Aidanin eteen. Kaksi ja puoli minuuttia kestävän lisäyksen lopussa Aidan näkee vesitynnyrissä olevien omenoiden syöntikilpailun. Hän on hieman kauhuissaan kilpailijan upottaessa päänsä veden alle omenoita suullaan hapuillen.

Heti seuraavassa kohtauksessa on jälleen runsaasti lisäyksiä. Miestenhuoneeseen menevä Aidan näkee kuinka kaikista pöntöistä alkaa roiskua vettä hänen lähestyessään niitä. Myös vesiputki alkaa heilua pitäen samalla outoa meteliä. Lopussa oleva hetki, jossa Aidan ottaa kuvia itsestään, on Unrated-versiossa huomattavasti inhampi hänen nähdessään peilin kautta lähestyvän Samaran.

43. minuutilla alkava törmäyskurssi kauriiden kanssa kestää Unrated-versiossa minuutin verran kauemmin, ja se on samalla huomattavasti eheämpi. Kyseiset sekunnit tuovat lisäjännitettä muun muassa mainiolla hetkellä, jossa yliajetun kauriin sarvi repii auton katon auki. Eivätkä muutokset jää lisäsekunteihin; kohtaus sisältää myös paranneltuja tietokone-efektejä.

Paria minuuttia myöhemmin nähdään vaihtoehtoinen kohtaus. Siinä missä teatteriversiossa Rachelin ja Aidanin kodista lähtee sähköt, Unratedissa rämisee huomattavasti aggressiivisemmin. Aluksi Aidanin huoneessa alkavat valot vilkkua. Se laajenee koko asuntoon, ja pian kauhistunut Rachel todistaa kodinkoneiden heiluvan ja liesien liekehtivän.

Kun Unrated-versio kellottaa 62 minuuttia, nähdään lähes puolitoistaminuuttinen uusi kohtaus. Siinä sairaalan odotushuoneessa istuva Rachel pelästyy television alkaessa reistailla. Pelkkään kuvakohinaan johtanut häiriö kuitenkin purkaantuu ulkopuolisen käydessä läimäisemässä kuvan takaisin kohdilleen.

Kun Rachel viedään 70. minuutin kohdalla sairaalassa poikansa luota, tulee jälleen merkittävä puolitoistaminuuttinen lisäys. Siinä lääkäri Temple (Elizabeth Perkins) vie Rachelin pieneen kokoushuoneeseen ja lähtiessään hakemaan kahvia hän lukitsee avaimella huoneen ainoan oven. Templen palatessa takaisin hän huomaa Rachelin paenneen pienestä avonaisesta ikkunasta. Teatteriversiossa Rachel vain yksinkertaisesti poistetaan sairaalasta.

85. minuutilla tulee Unrated-version viimeinen lisäys. Pariminuuttisessa kohtauksessa Rachel menee mielisairaalan portille, soittaa kelloa ja pääsee sisään. Hän etsii henkilöä, joka on työskennellyt paikan päällä viimeisten 30 vuoden ajan. Hän löytää sellaisen ja saa muutamia tietoja. Teatteriversio alkaa hetkestä, jolloin Evelynin nimi mainitaan.

Ring 2:n Unrated-versio on kokonaisuutena huomattavasti alkuperäisjulkaisua eheämpi. Elokuvan 111-minuuttista versiota ei kannattaisi edes ajatella katsovansa.

Teineille vai aikuisille?

Blumhouse Productions -tuotantoyhtiön Totuus vai tehtävä (Truth or Dare, 2018) kertoo nuorista, joiden totuus vai tehtävä -peli muuttuu tappavan vaaralliseksi. He alkavat saada käskyjä ulkopuoliselta taholta, ja mikäli niitä ei toteuta, henki lähtee sen siliän tien.

Kolmella ja puolella miljoonalla dollarilla tehty kauhujännäri tuotti elokuvateattereissa lähes sata miljoonaa taalaa. Yhdysvalloissa hyvää tuottoa avitti elokuvan PG-13-ikäraja, jota varten leffaa jouduttiin sensuroimaan yli kolmestakymmenestä kohdasta. Kotiteatterimarkkinoille ilmestynyt Unrated Director’s Cut -versio sisältää kaikki poistetut kohtaukset.

Jotta tämä versiovertailu ei paljastaisi liikaa elokuvaa näkemättömille lukijoille, hahmojen nimet on jätetty mainitsematta. Niiden tilalla mainitaan sen sijaan ”uhri”.

Heti elokuvan avauskohtauksessa tulevat pidennetyn version ensimmäiset lisät. Kun haasteen kohteeksi joutunut viaton nainen sytytetään tuleen, näytetään palaminen huomattavasti tarkemmin. Lisäksi kirkuva uhri juoksee ulos lopulta maahan pudoten.

44. minuutin kohdalla nähdään kuinka kynä on uhrin silmässä. Tämän lisäksi seinään jää veritahra uhrin iskiessä päänsä siihen.

Seuraavan uhrin kohdalla nähdään verta, kun hän ampuu toista nuorta vatsaan. Tässä 57. minuutilla tapahtuvassa kohtauksessa näytetään myös hetki, jossa uhri ampuu itseään päähän.

65. minuutilla nähtävä seksikohtaus on ohjaajan versiossa hitusen rohkeampi. Minkäänlaisia yksityiskohtia siinä ei kuitenkaan näytetä, mitä nyt vähän enemmän paljasta selkää ja liikehdintää.

Vähän yli kymmenen minuuttia edellisen jälkeen tulee taas ampumiskohtaus, jossa on teatteriversiosta poiketen hieman verta. Tällä kertaa sitä valuu myös uhrin suusta.

Viimeinen verilisäys nähdään 93. minuutilla uhrin leikatessa kielensä poikki. Samalla minuutilla nähdään myös toisen uhrin auki viilletty kaula.

Onneksi tätä ei näytetty teattereissa! Joku olisi voinut luulla, että nuoret juovat alkoholia!

Kaikki lisätyt veriroiskaisut ovat varsin vaisuja, mutta ne soveltuvat erittäin hyvin tarinan ilkeään kerrontatyyliin. Lisäksi avauskohtauksen palaminen käynnistää leffan huomattavasti paremmalla impaktilla kuin teatteriversiossa nähty pehmitetty versio.

Mutta ei siinä vielä kaikki. Ilmeisesti Yhdysvaltojen ikärajoja päättävä taho MPA (Motion Picture Association) on ollut poikkeuksellisen kireällä päällä tätä elokuvaa katsoessaan. Tästä johtuen PG-13-versiosta poistettiin myös useita otoksia, joissa nuoret juovat alkoholia. Oli kyse sitten vodkasta tai oluesta, ryypiskelyä on jouduttu poistamaan. Näin ollen ohjaajan versiossa 5., 6., 8., 11., 13., 14., 15., 45., 50., 51., 52. ja 53. minuutilla nähdyt siemailut puuttuvat teatteriversiosta. Lisäksi minuuteilla 6 ja 27 kuullaan ohjaajan versiossa hitusen ronskimpaa dialogia. Nämä lisäykset eivät kokonaisuutta varsinaisesti muuta, mitä nyt tekevät elokuvasta rehellisemmän.

Totuus vai tehtävä toimii sellaisenaan myös lyhennettynä versiona, mutta kyllä Unrated on tässä tapauksessa se ainoa ja oikea katseluvalinta.

Kaikki tässä artikkelissa mainitut pituudet on ilmoitettu 24 kuvaa sekunnissa -nopeudella. Eurooppalaiset PAL-dvd-levyt pyörivät 25 kuvan sekuntivauhtia.

Miten nähdä artikkelin elokuvat

Ring 2: Teatteriversio julkaistiin Suomessa dvd:llä ja blu-raylla. Unrated-version saa käsiinsä Yhdysvalloista niin dvd:llä kuin blu-raylla. Suoratoistopalveluista SkyShowtime tarjoaa pelkän teatteriversion.

Totuus vai tehtävä: Elokuvan teatteriversioon törmää satunnaisesti televisiossa ja suoratoistopalveluissa. Unrated (joka on myös Extended Director’s Cut) -versio julkaistiin Suomessa dvd:llä ja blu-raylla.

Muita tutustumisen arvoisia kauhuelokuvien pidennettyjä versioita

Cursed (2005, 100 min vs 97 min, Episodi 12/2021)

Hatchet I–III (2006–2013)

Hohto (The Shining 1980, 144 min vs 120 min, Episodi 9/2021)

Jason Goes to Hell: The Final Friday (1993, 91 min vs 88 min)

Tohtori Uni (Doctor Sleep 2020, 181 min vs 152 min)

Teksti: Tom Kajaslampi