Ruotsin puolustusvoimien komentaja selittää Putin-lausuntoaan – ”Se, joka hallitsee Gotlantia, on hyvissä asemissa”
Micael Bydénin kausi Ruotsin puolustusvoimien komentajana lähestyy loppuaan. Hän kertoo katuvansa, ettei reagoinut nopeammin ruotsalaisten varusmiesten pulaan saappaista ja sadeasuista.
Presidentti Vladimir Putinin katse on Gotlannissa, ja hän haluaa varmasti myös Ahvenanmaan haltuunsa. Näin arvioi Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén saksalaislehdistön mukaan toukokuussa. Mitä hän tarkoitti sillä?
”Kaikki, joilla on intressi Itämerellä, ymmärtävät Gotlannin merkityksen, Putin myös”, Bydén sanoo – sopivasti Gotlannissa, Ruotsin laivaston HMS Belos -aluksen kannella. Bydén on täällä Almedalenin politiikkatapahtumassa.
”Nato organisaationa ja kaikki Itämeren maat ymmärtävät, että se, joka hallitsee Gotlantia, on hyvissä asemissa. Ja nyt on niin, että Gotlanti on Ruotsin aluetta. Meillä on Gotlannin hallinta ja aiomme pitää sen jatkossakin. Sovitamme valmiustasomme siihen, mitä ympärillä tapahtuu.”
Mitään välitöntä sotilaallista uhkaa Gotlannille Bydén ei näe.
”Venäjä on osoittanut suurta riskinottohalua ja arvaamattomuutta toiminnassaan, mikä tarkoittaa, ettemme voi poissulkea mitään. Sen maajoukot ovat kiinni Ukrainassa, mutta sillä on muita välineitä, ilmassa, merellä, tietoverkoissa, sillä on informaatio-operaatioita, vaikuttamisoperaatioita ja niin edelleen. Enemmän on kyse sellaisesta toiminnasta.”
Juuri haastattelupäivänä Ruotsin puolustusvoimat on vahvistanut mediassa, että venäläiset hävittäjät tekivät ylilentoja, kun Itämerellä oli Naton laivastoharjoitus Baltops kesäkuun alkupuolella. Suhoi SU-24 ja SU-27 -hävittäjät lensivät laivojen yli hieman matalammalta kuin yleensä on tapana. 14. kesäkuuta tapahtunut Ruotsin ilmatilan loukkaus liittyi myös ylilentoihin.
”Siellä oli paikalla monikansallinen edustus, ja olimme laskeneet, että Venäjä olisi myös entistä enemmän paikalla, siitä on ollut merkkejä merellä ja ennen kaikkea ilmassa”, Bydén sanoo.
Hänen mukaansa tällainen toiminta on vaarallista ennen kaikkea onnettomuusriskin vuoksi.
”Ei sen tarvitse olla tarkoituksellista. Ilmatilan loukkaus voi olla vahinko tai tahallinen, mutta kun kun eri yksiköt ovat lähellä toisiaan, jokin voi helposti mennä vikaan ja silloin voi tapahtua paha onnettomuus. Seuraamme näitä, puhumme niistä ja viestitämme myös Venäjälle.”
Sillä Bydén ei halua spekuloida, oliko loukkaus tahallinen vai ei.
Sotilailta ei saisi puuttua saappaita
Bydénin yhdeksänvuotinen kausi Ruotsin puolustusvoimien komentajana lähestyy loppuaan. Uusi komentaja on valittu. Kenraaliluutnantti Michael Claesson, nykyinen puolustusvoimien esikuntapäällikkö, aloittaa tehtävässä 1. lokakuuta.
Bydén kertoo asettaneensa työlleen kaksi tavoitetta aloittaessaan komentajana syksyllä 2015. Hän halusi parantaa luottamusta, sekä puolustusvoimia kohtaan että puolustusvoimien sisällä.
Kansalaisluottamus on saavutettu.
”Meillä ei ole galluptutkimuksissa ollut koskaan niin korkeita luottamuslukemia kuin on nyt.”
Sisäisen luottamuksen parantaminen oli tärkeää, sillä Bydénin astuessa tehtäväänsä Ruotsin puolustusvoimia oli pienennetty ja sen budjettia leikattu monia vuosia.
”Olimme huolissamme ja tunsimme itsemme epätoivotuiksi. Se on käännetty. Asenne organisaatiossa on tänään aivan toinen. Tiedämme olevamme tärkeitä, olemme ylpeitä siitä mitä teemme.”
Bydén ei kadu mitään komentajana tekemäänsä päätöstä.
”Joissain asioissa toivon, että olisin reagoinut nopeammin ja ymmärtänyt, että minun pitää toimia. Yksi esimerkki siitä on, että mielestäni Puolustusvoimien kaltaisen organisaation ei pitäisi ajautua tilanteeseen, jossa sotilailtamme puuttuu aivan perustason tarvikkeita, sellaisia kuin saappaat tai sadeasu.”
Bydén viittaa viime syksyyn, jolloin Ruotsin puolustusvoimat joutui pyytämään henkilökuntaa palauttamaan ylimääräiset ja ”harvoin käytetyt” varusteensa, jotta uusille varusmiehille saadaan tarpeeksi saappaita, sadeasuja, termospulloja ja muita tarvikkeita.
Sotaviesti meni hyvin läpi Tiktokissa
Ruotsiin voi tulla sota.
Tämä Ruotsin hallituksen edustajien ja Bydénin kova viesti yllätti ruotsalaiset Viime tammikuussa Sälenissä turvallisuuspoliittisessa seminaarissa. Bydén kertoi tuolloin Kauppalehden haastattelussa, että hän haluaa herätellä ruotsalaisia. Toimiko herätys?
”Siitä tuli aika vahva reaktio ja erittäin paljon mediaraportointia. Olin hieman yllättynyt siitä, sillä viestissämme ei ollut mitään uutta. Olemme puhuneet siitä samoilla sanoilla jo joitakin vuosia”, Bydén sanoo.
Hän on kuitenkin tyytyväinen reaktioon, ja ennen kaikkea siihen, että viesti tavoitti nuoret.
”Tiktokissa viestimme oli jonkin aikaa näkyvin ja luetuin. Sen jälkeen pääsin mukaan Lilla aktuellt -ohjelmaan, eli lasten uutisiin, mikä oli ehkä hienoin ja tärkein esiintyminen missä olen ollut.”
Jotkut lapset tiettävästi pelästyivät sotavaroituksista lasten uutisissa, ja konferenssin jälkeen raportoitiin myös puhelutulvasta nuorten auttavaan puhelimeen.
”Ei ollut tarkoitus pelästyttää lapsia, mutta oli hyvä, että viesti sai laajan ja syvän vastaanoton. Olemme saaneet siitä enemmän positiivista kuin negatiivista palautetta.”