Maihinnousujoukkoja, helikoptereita, hävittäjiä – Espanjan merivoimien lippulaivasta on moneksi

Kerrostalon kokoinen Espanjan laivaston, historiasta kuuluisan Armadan, lippulaiva Juan Carlos I näkyy Hernesaaren satamasta kauas. Kuvassa aluksella palveleva vänrikki Ivan Baena. LEHTIKUVA / Mikko Stig

Niilo Simojoki

Kerrostalon kokoinen Espanjan laivaston, historiasta kuuluisan Armadan, lippulaiva Juan Carlos I näkyy Hernesaaren satamasta kauas. Mahtipontinen 230 metrin pituus ja 32 metrin leveys ovat tarpeen, sen verran monenlaisia toimintoja vuonna 2010 käyttöön otettu alus kätkee sisäänsä.

Alimmalle kannelle on pysäköity pitkät jonot erilaisia maasto- ja miehistönkuljetusajoneuvoja. Taaimpana kököttää neljä suurta maihinnousualusta, joilla erilaiset ajoneuvot ja noin 500 sotilaan suuruinen merijalkaväen joukko voidaan kuljettaa rantaan. Yhdessä aluksista on valmiin kenttäambulanssi.

- Se lähtee aina harjoituksiin ensimmäisenä ja palaa tukialukseen viimeisenä, kertoo luutnantti Ruben Tejedor.

Naton Itämerellä päättyneeseen Baltops 24 -harjoitukseen osallistuneelta tukialukselta oli tehty maihinnousuja Saksassa, Puolassa ja Liettuassa. Vänrikki Ivan Baenan mukaan sadoille merijalkaväen sotilaille pyritään keksimään harjoiteltavaa myös merellä oltaessa, mutta sen mahdollistaminen vaatii suuressakin aluksessa hiukan mielikuvitusta.

- Voimme esimerkiksi ampua lentokannella tai harjoitella taisteluensiapua. Tai jos on onnekas, voi päästä harjoittelemaan laskeutumista köydellä helikopterista, Baena kertoo.

Juan Carlos sopii myös humanitaarisiin tehtäviin, jollaisessa sitä käytettiin muun muassa Turkin viime vuoden maanjäristyksen jälkeen. Alukselta löytyy pieni sairaala tehohoito-osastoineen..

Lentotoimintaa päivittäin

Noustaessa seuraavalle kannelle eteen ilmestyvät Juan Carlosin ilmatoimintakomponentin ensimmäisen osat, kolme kuljetushelikopteria. Ylempänä lentokannelta löytyy vielä viisi AV-8B Harrier ll -hävittäjää, jotka kykenevät nousemaan ja laskeutumaan pystysuoraan.

Nousut tehdään tosin turvallisuussyistä ja kaluston säästämiseksi yleensä lyhyinä nousukiitoina pari sataa metriä pitkältä lentokannelta, joka päättyy aluksen keulassa ylöspäin 12 asteen kulmassa nousevaan silmiinpistävään "hyppyriin". Varsinaisilta lentotukialuksilta löytyvää katapulttia lähdön vauhdittamiseen ei Juan Carlosilla siis ole.

Harrier-koneet eivät suinkaan ole tukialuksen kannella pelkkinä koristeina. Luutnantti Gonzalo Senetin mukaan niillä lennetään normaalisti useita kertoja joka päivä.

Juan Carlosin lentotoiminta työllistää aluksella yli sata henkilöä. Kun tähän lisätään edellä mainittu merijalkaväen pataljoona sekä aluksen varsinainen vajaan 300 hengen miehistö, nousee Juan Carlosilla olevan joukon kokonaisvahvuus hieman yli tuhanteen.

Koko joukko on ollut nykyisellä komennuksella huhtikuusta lähtien, paluu kotitukikohtaan Espanjan Rotassa on luvassa heinäkuun puolivälissä. Se on pitkä aika olla poissa kotoa, varsinkin jos siellä odottaa raskaana olevan vaimo, kuten luutnantti Senetillä.

Osasiko vaimo naimisiin suostuessaan varautumaan näin pitkiin poissaoloihin?

- No, hänen oma isänsäkin oli merivoimien upseeri, Senet vastaa.

Ohjusfregatti tulitukena

Juan Carlosin kanssa Hernesaaren laituriin on kiinnittynyt myös toinen espanjalainen sota-alus, ohjusfregatti Blas de Lezo. Sen tehtävänä on suojata suurta tukialusta sekä ilmasta että pinnalta ja pinnan alta tulevia uhkia vastaan.

Juan Carlosin omasuoja-aseistus on hyvin rajallinen, joten tukialuksella on aina vanavedessään kunnollista tulivoimaa omaava saattaja Vaikka Blas de Lezo näyttää Juan Carlos l:n rinnalla melko vaatimattomalta, mikään pikkualus ei ole kyseessä: 147-metrisessä fregatissa on 250 hengen miehistö.

Itämerellä matalissa ja vähäsuolaisissa vesissä toimimisessa ei ole espanjalaisupseereiden mukaan ollut suurempia ongelmia, itse asiassa päin vastoin.

- Tätä vähäsuolaista vettä on helpompi muuttaa makeaksi vedeksi juoma- ja pesukäyttöön kuin esimerkiksi Välimerellä, luutnantti Tejedor kertoo.

Upseerit keskustelevat hetken siitä, että mitä kautta Itämerelle mahduttiin lopulta saapumaan. Lopulta selviää, että Juan Carlos I olisi juuri ja juuri mahtunut Tanskan ja Ruotsin välisen Juutinrauman sillan alitse. Turvamarginaali jäi kuitenkin liian vähäiseksi, joten matka oli tehty Tanskan kohdalla kiertotietä Ison-Beltin salmen kautta.

Ja lopuksi vielä tärkein: oletteko ehtineet katsoa televisiosta Espanjan otteluita EM-jalkapallossa?

- Kaikki yritetään katsoa, toistaiseksi on onnistunut, Senet sanoo.