Perussuomalaisten ja keskustan välillä täysi huuto päällä – Tästä on kyse yhteisvelkateatterissa

Keskusta ja perussuomalaiset räimivät parhaillaan toisiaan EU:n yhteisvelasta ja Ukrainan tukemisesta. Uuden Suomen vaalikoneesta selviää, mitä eri puolueiden eurovaaliehdokkaat yhteisvelasta ajattelevat: jakolinja on harvinaisen selvä ja samoin keskustan motiivi. Vahvimmin yhteisvelan käyttöä puoltavat vihreät.

“Puheesi pelaavat Putinin pussiin.” Ja vastasyytös: ”Puolue operoi Suomelle eduskunnassa löysän linjan uuteen yhteisvelkaan.”

Keskustan ja perussuomalaisten välille viritellään keskustalaisten johdolla EU:n yhteisvelasta kiistaa, jossa liioitellaan säälimättä molempiin suuntiin.

KATSO VAALITENTTI TÄNÄÄN KLO 17:

Uuden Suomen ja Kauppalehden suuri vaalitentti klo 17

Aktiivisena on ollut muun muassa eurovaaleissa ehdoilla oleva keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen, joka lyttäsi tiedotteissaan ensin kokoomuksen ja sitten perussuomalaisten toiminnan hallituksen linjatessa Suomen EU-tavoitteista.

Keskusta on tarttunut Orpon hallituksen linjaukseen Suomen EU-avaintavoitteista tulevan komission ohjelman vaikutustyössä. Valtioneuvoston kirjelmän mukaan “Suomi suhtautuu kriittisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen”.

Keskusta on kertonut ajaneensa tiukempaa linjaa, kun eduskunnassa EU-asioista vastaava suuri valiokunta antoi lausuntonsa Suomen tavoitteista. Keskustan edustajat jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen, jonka mukaan Suomen kannan tulisi olla ”kielteinen” kriittisen sijasta.

“Hallituksen kanta jättää oven raolleen EU:n yhteisvelan kasvattamiselle, mitä ei tule hyväksyä”, keskustan valiokuntaryhmä väittää.

Kokoomus: ”Ukrainan tukemiseksi ei pois suljettu”

Hallituspuolueiden edustajat ovat tämän jälkeen julkisuudessa ilmoittaneet, että sekä puolueet että Suomi vastustavat yhteisvelkaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ”kategorista” kieltoa, kuten kokoomus muotoili vastauksessaan STT:lle, mikäli yhteisvelkaan jouduttaisiin turvautumaan Ukrainan tukemiseksi.

”Ukrainan kohtalo määrää samalla koko Euroopan kohtalon. Maan tukeminen ja puolustusteollisuuden ylös saaminen vaativat merkittäviä summia ja tästä syystä juuri puolustuksen kohentamiseksi ja Ukrainan tukemiseksi otettu yhteisvelka ei ole kategorisesti pois suljettu vaihtoehto”, kokoomus linjasi.

Myös puolueen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo sanoi Ylelle, että Ukrainan kohdalla yhteisvelka on mahdollinen viimesijainen ratkaisuvaihtoehto.

PS syyttää: Keskusta ”Orbánin linjoille”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi viikonloppuna puheessaan, että ”emme halua lisää EU-yhteisvastuuta, emme yhteisvelkaa”. Tämän lisäksi perussuomalaiset puolueena linjasi STT:lle, ettei se ole valmis yhteisvelan lisäämiseen edes Ukrainan vuoksi.

Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sen sijaan tyrmäsi keskustan kategorisen ei-linjan ja syytti keskustan lähteneen ”täysin Orbánin linjoille”. Viittaus Unkarin Venäjä-mieliseen johtajaan on isku vyön alle ottaen huomioon, että kaikki suomalaispuolueet ovat puoltaneet Ukrainan tukemista ja myös keskusta on esittänyt rahoitukseen vaihtoehtoisia keinoja.

Mäkelä perusteli heittoaan todeten, että yhteisvelan kaikissa olosuhteissa tyrmäävä kanta olisi ”suora viesti [Venäjän presidentti Vladimir] Putinille, että Euroopassa on maa, joka tulee kaatamaan Ukrainan tukipaketin, jos siinä on mitään yhteisvelkaan viittaavaakaan”.

Keskusta, muun muassa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen, syyttää perussuomalaisia törkeästä takinkäännöstä Mäkelän puheiden ja hallituksen linjapaperin perusteella.

”Sinulle jo Antti [Kurvinen] sanottiin, että puheesi pelaavat Putinin pussiin. Asetat kyseenalaiseksi Ukrainan avun. Yleensä Suomessa on ollut tapana ettei kansallisen turvallisuuden asioilla räkytetä sisäpolitiikkaa, mutta ilmeisesti nyky-kepulit ovat valmiita alittamaan riman. Häpeäisit!” vastasi tähän Jani Mäkelä.

Keskusta: ”Brysselin renkimiehen puhetta”

Keskustan varapuheenjohtaja Honkosen mielestä Mäkelä teki pohjanoteerauksen orbanismi-heitollaan. ”Brysselin renkimiehen puhetta”, Honkonen jatkoi epävireisten tölväysten sarjaa. Tiedotteessaan keskustajohtaja totesi myös, että ”Jani Mäkelä ja Riikka Purra söivät puolueensa sanat viikonloppuna, kun kaksikko kertoi PS:n taluttavan Suomen neuvotteluihin uudesta yhteisvelasta Brysselin kutsun käydessä, ja puolue operoi Suomelle eduskunnassa löysän linjan uuteen yhteisvelkaan”.

Keskustan ja perussuomalaisten ”kiista” on tekemällä tehty, sillä kumpikaan puolue ei yhteisvelkaa haluaisi, mutta hallitusvastuu voi siihen – kunkin vuorollaan – pakottaa. Esimerkiksi keskustan ja perussuomalaisten eurovaaliehdokkaiden vaalikonevastauksista käy selväksi, että molempien riveissä yhteisvelkaa vastustetaan käytännössä yksimielisesti.

Näin PS:n ja keskustan ehdokkaat linjaavat vaalikoneessa

Uuden Suomen eurovaalikoneessa ehdokkaille esitettiin seuraava väittämä: “Suomen pitää kieltäytyä jatkossa yhteisen velan ottamisesta EU:ssa”. Perussuomalaisten kaikki 20 ehdokasta olivat yhteisvelkaa vastaan eli joko samaa tai täysin samaa mieltä väittämästä. Vaihtoehdon “täysin samaa mieltä” valitsi 84 prosenttia perussuomalaisten ehdokkaista.

Keskustan ehdokkaista täysin samaa mieltä väittämästä oli 55 prosenttia ja samaa mieltä 40 prosenttia – yhteisvelkaa vastaan oli siis 95 prosenttia puolueen ehdokkaista. Tämä jättää yhden keskustalaisen ehdokkaan, joka valitsi vaihtoehdon “neutraali”.

Puolueiden yhteneväinen henki asiassa tietysti selittää myös kiistelyn tarpeen: äänestäjäkunnassa on yhtymäpintaa. Oppositiopuolue keskusta kykenee laukomaan vapaammin kuin hallitusvastuuseen sidottu perussuomalaiset, ja tätä mahdollisuutta se nyt käyttää. Väliä ei ole sillä, että EU-vaikuttamisessa Suomen ei kannata eikä se käytännössä voi valita täysin ehdotonta yhteisvelan mahdollisuudenkin kieltävää linjaa.

SDP:ssä ja RKP:ssä avoimempaa, vasemmistoliitossa ja vihreissä kannatusta

Perussuomalaiset, KD, keskusta ja kokoomus kuuluvat ehdokkaiden vaalikonevastausten perusteella yhteisvelan selviin vastustajiin eduskuntapuolueiden joukossa. SDP:n ja RKP:n ehdokkaiden suhtautuminen on hieman avoimempi, vaikka molemmissa puolueissa ehdokkaiden enemmistö vastustaa yhteisvelkaa eli oli samaa tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa.

Vasemmistoliitossa ja vihreissä sen sijaan enemmistö ehdokkaista vastusti väittämää eli yhteisvelasta kieltäytymistä. Vihreiden ehdokkaista peräti 75 prosenttia oli eri mieltä tai täysin eri mieltä väittämästä – toisin sanoen valmiita yhteisvelan käyttöön ainakin joissain tapauksissa.

Puolueiden eurovaaliehdokkaiden suhtautuminen yhteisvelkaan keskiarvona:

Keskustan kannattanee käydä asiassa ennemmin perussuomalaisten kuin kokoomuksen kimppuun, sillä perussuomalaisten riveissä asenne yhteisvelkaan on – muun muassa vaalikoneen vastausten perusteella – kaikkein tiukimmin vastustava. Epäluulon kylväminen PS:n puoluejohdon linjasta voi näin ollen suoda keskustalle satoa, kun perussuomalaisten kannatus vuotaa muutenkin gallupeissa.

Esimerkiksi kokoomuksen riveissä myös yhteisvelan puolustajia on, joten lipsuminen ei ole vastaava skandaali.

Yhteisvelka-kysymyksessä jakautuminen puolueiden sisällä eurovaalikoneessa:

Keskusta esitti suuressa valiokunnassa kategorisesti kielteistä suhtautumista uusiin yhteisvastuullisiin velkaelementteihin. Samalla se korosti, että korona-ajan yhteisvastuullinen elpymisväline oli eduskunnankin linjauksen mukaan ”poikkeuksellinen ja kertaluonteinen”. Tätä pakettia keskusta oli itsekin hyväksymässä edellisessä hallituksessa.

Keskustan ovi jäi raolleen

Puolueen puheenjohtaja, juuri Marinin hallituksessa vaikuttanut Annika Saarikko ei aivan pysynyt ruodussa tultuaan tentatuksi asiasta Ylen eurovaalitentissä. Hän sanoi Ylen mukaan, että ”EU:n pitää harkita muita rahoitusratkaisuja ensiksi” ja että ”Suomi ei voi antautua näissä neuvotteluissa ensi metreillä ja sanoa, että kyllä sekin vaihtoehto meille käy, koska muitakin ratkaisuja EU:n taloudellisesti kestäväksi tieksi yhteisvelkaa vastaan on olemassa”.

Ovi jäi raolleen kuin hallituspuolueilla konsanaan.

Lisää hauskuutta kalabaliikkiin tarjosi politiikan tutkija Antti Ronkainen, joka ihmettelee kirjoituksessaan, eivätkö suomalaiset poliitikot tiedä jo hyväksyneensä uuden yhteisvelan Ukrainan tukemiseksi. Helmikuussa lukkoon lyödystä 50 miljardin euron tukipaketista 33 miljardia katetaan eurobondeilla, siis euromaiden yhteisillä joukkovelkakirjoilla.