Elli Leppiniemi laski vaatekaappinsa sadat vaatteet ja aloitti yli vuoden ostolakon – haasteella oli yllättäviä vaikutuksia
Elli Leppiniemi on ollut nyt yli vuoden ajan ostamatta yhtäkään vaatetta, edes käytettyä. Haasteen tarkoituksena on ollut osoittaa, että tarvetta uusille vaatehankinnoille ei oikeasti ole. LEHTIKUVA / KALLE PARKKINEN
Anni Oikarinen
Elämme Suomessa ylikulutusyhteiskunnassa, jossa ihmisten kaapit pursuavat käyttökelpoisia vaatteita. Silti monelle saattaa usein nousta mieleen ajatus, että tarvitsisi vielä kipeästi jotain uutta päälle pantavaa.
Elli Leppiniemi on ollut nyt yli vuoden ajan ostamatta yhtäkään vaatetta, edes käytettyä. Haasteen tarkoituksena on ollut osoittaa, että tarvetta uusille vaatehankinnoille ei oikeasti ole.
- Jos vaatekaapista löytyy jo toista sataa vaatekappaletta, niin kuin monella suomalaisella löytyy, niin eihän se tarve voi silloin olla todellinen. Kyse on usein tarpeen sijaan halusta pysyä trendien mukana, sanoo Leppiniemi.
Yli 400 päivää ostolakossa
Reilu vuosi sitten Leppiniemi törmäsi Tiktokissa italialaisen vaikuttajan videoon, jossa tämä kertoi aloittaneensa haasteen, jonka tavoitteena oli olla ostamatta vaatteita kokonaisen vuoden ajan. Tamperelainen Leppiniemi inspiroitui videosta ja päätti aloittaa samaisen haasteen myös itse.
- Minulle oli kertynyt ihan älyttömästi vaatteita, ja minusta tuntui helpommalta, että lopetan vaatteiden ostaminen kokonaan kuin että olisin vain vähentänyt shoppailua.
Leppiniemi kertoo ostaneensa vuosien mittaan vaatteita reilusti yli tarpeen. 29-vuotiaan Leppiniemen laskelmien mukaan hänen vaatekaappiinsa oli kertynyt yhteensä 287 vaatekappaletta.
Nyt Leppiniemi on ollut yli 400 päivää ostolakossa, ja tarkoituksena on jatkaa sitä ainakin vielä vuoden loppuun saakka. Haasteen säännöt ovat olleet selkeät. Vaatteita ei ole saanut ostaa lainkaan, ei uutena eikä käytettynä. Sukkien, alusvaatteiden ja kenkien ostaminen on ollut sen sijaan sallittua.
- Haasteen suorittaminen on ollut minulle melko helppoa. Ihminen pärjää oikeasti yllättävän vähillä vaatteilla, ja kun minulle oli kertynyt jo niin suuri määrä vaatteita, niin eihän siinä tule sellaista tilannetta, ettei oikeasti olisi mitään päälle pantavaa.
Leppiniemi on kuvannut haasteen aikana asujansa Tiktokkiin.
Kirppistely voi kiihdyttää ylikulutusta
Pikamuodin ja yleensä tekstiilialan valtavat ympäristövaikutukset sekä esimerkiksi työntekijöiden oikeuksiin liittyvät ongelmat tunnetaan nykyään hyvin.
Nopeasti ja halvalla tuotettu pikamuoti vauhdittaa ylikulutusta ja päätyy usein jo muutaman käyttökerran jälkeen tekstiilijätteeksi. Esimerkiksi yksin Suomessa tekstiilijätettä muodostuu vuosittain yli 70 miljoonaa kiloa, selviää suomalaisen tutkimuskeskus VTT:n tekemästä arviosta.
Vaateteollisuuden epäkohtiin on viime vuosina herätty. Kirppistelystä on tullut trendikästä, ja sitä pidetään sosiaalisesti hyväksyttävänä tapana kuluttaa.
Leppiniemi pohtii, onko shoppailuaddiktio siirretty nyt kuitenkin vain käytettyjen vaatteiden puolelle, ja onko se silloin enää sen kestävämpää.
Aalto-yliopiston tutkijatohtori Linda Turunen on tutkinut kestävää muodin kuluttamista ja kertoo käytettyjen vaatteiden ostamiseen liittyvän myös epäkohtia.
- Vaatteiden ostaminen käytettynä on usein kestävämpi vaihtoehto, koska vaate saa parhaassa tapauksessa lisää käyttökertoja. Käytettyjen vaatteiden ostaminen pitäisi kuitenkin nähdä ostokanavana muiden joukossa, eikä oikotienä kuluttaa enemmän, sanoo Turunen.
- Usein voi käydä niin, että käytettyjen vaatteiden edullisuus ja ainutlaatuisuus houkuttelee ihmisiä tekemään nopeampia ostopäätöksiä ja kuluttamaan vain entistä enemmän, hän lisää.
Leppiniemi halusi kieltää haasteessa itseltään myös kirppistelyn, sillä hän uskoi, että sama ongelmallinen kulutuskäyttäytyminen olisi vain siirtynyt suoraan käytettyjen vaatteiden ostamiseen.
- Koen, että jos me sallitaan se ihan älytön ylikuluttaminen siellä kirppiksillä, niin sillä kannustetaan muita ostamaan enemmän vaatteita uutena. Jos ihmiset oppivat, että uuden vaatteen saa myytyä aina kirppiksellä eteenpäin, niin ostopäätöksen teko helpottuu. Silloin vaatteita saatetaan ostaa sillä ajatuksella, että ei haittaa, vaikka sitä tulisikin käytettyä vain kerran, Leppiniemi sanoo.
Lisää käyttökertoja, ei käyttäjiä
Turusen mukaan käytettyjen vaatteiden ostamisessa olisi tärkeä kiinnittää huomiota tuotteen laatuun ja varmistaa, että vaatteen käyttökerrat lisääntyvät, eikä vain sitä, että vaate saa mahdollisimman monta eri käyttäjää.
Leppiniemi suosittelee kaikille oman vaatekaapin läpikäymistä ja pysähtymistä oman ostoskäyttäytymisen äärelle.
- Ainakin itselleni omien vaatteiden laskeminen oli hyvin silmiä avaavaa ja jopa shokeeraavaa, mutta väitän, että me tarvitaan juuri sellaista herätystä tässä ylikulutusyhteiskunnassa, Leppiniemi sanoo.
Turusen mielestä Leppiniemen suorittama vaatekaapin inventaario voisi olla paikallaan jokaiselle ja olisi askel kohti kestävämpää kuluttamista.
- Kun käy läpi vaatekaappia, niin on hyvä miettiä, mitkä ovat niitä lempivaatteita ja miksi. Sitä kautta voi oppia, millaiset vaatteet omalla kohdalla ovat sellaisia, jotka keräävät niitä käyttökertoja, Turunen sanoo.
Leppiniemen mukaan hänestä on kasvanut haasteen aikana itsevarmempi pukeutuja, sillä ostolakko on auttanut löytämään selkeämmin oman tyylin. Haasteen myötä Leppiniemi on havainnut, mitkä ovat hänen vaatekaappinsa kulmakivet ja millaisia vaatteita hänellä tulee eniten käytettyä.
- Lisäksi olen oppinut, että minun ei tarvitse aina hypätä kaikkiin uusiin trendeihin mukaan. Nykyään poimin joukosta vain ne, jotka tuntuvat itselleni sopivilta, ja joihin voin lähteä mukaan jo omistamillani vaatteilla.
Leppiniemi suunnittelee jatkavansa haastetta ensi vuonna rajoittamalla ostamisen viiteen vaatteeseen vuodessa. Vanhoihin kulutustottumuksiin hän ei aio kuitenkaan enää palata.