Japani on suitsinut pitkiä työpäiviä rajoituksilla, mutta uusimmat voimaan tulleet ylityökiellot ovat herättäneet huolta
Työntekijät korjasivat maanjäristyksessä vaurioitunutta tietä Ishikawan alueella Japanissa viime tammikuussa. LEHTIKUVA/AFP..
Aleksi Teivainen
Japanissa ei ole valmistauduttu riittävästi kuljettajille, lääkäreille ja rakennustyöläisille hiljattain voimaan tulleisiin ylityörajoituksiin, arvioi Keio-yliopiston taloustieteen professori Isamu Yamamoto STT:lle.
Maassa tuli huhtikuun alussa voimaan ylityörajoituksia, jotka ovat osa Japanin hallituksen vuonna 2016 aloittamaa työelämäuudistusta. Uudistuksen tarkoituksena on muun muassa ottaa käyttöön tehokkaampia työtapoja ja vähentää työn kuormittavuutta, johon liittyvät myös liiallisen työnteon aiheuttamat kuolemat Japanissa.
Ylityörajoitukset lääkäreille, kuljettajille ja rakennustyöläisille tulivat voimaan viiden vuoden siirtymäajan jälkeen. Siirtymäajan oli määrä varmistaa, että työvoimapulasta pitkään kärsineillä ja pitkistä työajoistaan tunnetuilla aloilla ehdittäisiin valmistautua rajoituksiin.
Yleisradioyhtiö NHK:n huhtikuun alussa julkaiseman uutisen mukaan esimerkiksi kuljetusalalta puuttuu 14 prosenttia tarvittavasta työvoimasta. Vuosikymmenen loppuun mennessä luvun ennustetaan nousevan 34 prosenttiin muun muassa eläkepoistuman takia. Kuljetusalalle asetettujen ylityörajoitusten haittavaikutukset on ristitty japanilaismediassa "vuoden 2024 ongelmiksi".
- Japanilaissanomalehtien lähes päivittäinen raportointi niin sanotuista vuoden 2024 ongelmista on osoitus siitä, että viidessä vuodessa ei välttämättä valmistauduttu riittävästi, Yamamoto sanoo STT:lle.
Hän kertoo, että kuljetusalalla pääasiassa suuret yritykset ovat pyrkineet parantamaan tehokkuuttaan ottamalla käyttöön uusia, robotiikkaa ja tekoälyä hyödyntäviä työ- ja liiketoimintatapoja. Pienemmillä toimijoilla ei kuitenkaan välttämättä ole ollut resursseja ja tietotaitoa hyödyntää teknologiaa.
Kuluttajille alan toimijoiden valmistelut ylityörajoituksiin ovat näkyneet pakettien toimituskulujen nousuna sekä pakettiautomaattien ja muiden vaihtoehtoisten toimitustapojen yleistymisenä.
Palvelut voivat kärsiä, pimeät ylityöt lisääntyä
Huhtikuusta alkaen bussien, taksien, rekkojen ja jakeluautojen kuljettajat sekä rakennustyöläiset ovat saaneet tehdä ylitöitä korkeintaan 45 tuntia kuukaudessa ja 360 tuntia vuodessa. Erityisolosuhteissa vuosittainen raja voidaan nostaa rakennusalalla 720 tuntiin ja kuljetusalalla 960 tuntiin.
Lääkäreiden ylityöt rajattiin 960 tuntiin vuodessa. Raja voidaan nostaa 1 860 tuntiin esimerkiksi paikallisten lääkärinpalveluiden saatavuuden varmistamiseksi.
Monet kuljettajat, lääkärit ja rakennustyöläiset tekevät kuitenkin yhä pitkää päivää. Japanin työ-, terveys- ja sosiaaliministeriön tilastoista ilmenee, että toissa vuonna raskaiden ajoneuvojen kuljettajat tekivät 2 568 tuntia töitä eli noin 440 tuntia enemmän kuin kaikilla aloilla keskimäärin ja vain 12 tuntia vähemmän kuin siirtymäajan alussa vuonna 2019.
Japanin työaikalain mukaan säännöllinen työaika on lakisääteiset tauot pois lukien kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Vapaapäiviä on oltava yksi viikossa tai neljä neljän viikon aikana.
Myös korvauksiin johtaneita työtapaturmia ja karoshi-kuolemia kirjattiin toissa vuonna tietavaraliikenteessä enemmän kuin muilla aloilla, yhteensä 50, kertoo NHK. Karoshi-kuolemilla viitataan liiallisen työnteon aiheuttamiin kuolemiin.
Kuluttajia lähellä oleville ja pitkälti ihmisvoimin pyöriville aloille asetettujen ylityörajoitusten on pelätty heikentävän palveluita. Jos töitä ei tehdä entiseen tahtiin, lääkärintarkastuksiin ei pääse, paketit eivät saavu ja remontti- ja rakennusurakat eivät etene, tiivistää Yamamoto.
- Myös lääkäreillä on pitkät työajat. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Rajoitusten aiheuttamat haitat ovat suuri huoli alueilla, joissa on pula lääkäreistä, erityisesti maaseudulla. Esimerkiksi yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä lääkäri, joka kiertää päivän tai pari viikossa pitämässä vastaanottoa muissa sairaaloissa, ei voi sääntelyn vuoksi liikkua yhtä paljon kuin ennen.
Yamamoto on lisäksi huolissaan siitä, että jotkut työnantajat päättävät olla piittaamatta rajoituksista ja jatkavat ylitöiden teettämistä pimeästi, mikä lisää työntekijöiden terveysriskejä.
- Tähän meidän täytyy puuttua.
Rajoituksia rikkovia työnantajia uhkaa enintään 300 000 jenin eli noin 2 000 euron sakkorangaistus tai enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus.
Osa laajempaa työelämän uudistusta
Vastaavanlaisia ylityörajoituksia otettiin käyttöön useilla muilla aloilla vuosina 2019-2020. Professori Yamamoto sanoo, että ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi.
- Rajoitukset tulivat voimaan isoille yrityksille huhtikuussa 2019. Huhtikuussa 2020 alkanut koronapandemia vähensi työaikoja kaikilla aloilla, mutta työajat ovat pysyneet matalammalla tasolla myös pandemian vaikutusten mentyä ohi. Tilastolliset analyysit ja tutkimukset kertovat samoin, että vuonna 2019 voimaan tulleet rajoitukset ovat johtaneet lyhyempiin työaikoihin, hän sanoo.
Työelämän kuormittavuuden vähentäminen on myös nähty keinona lisätä maan houkuttelevuutta ulkomaalaisille työntekijöille.
- Merkittävä ajatus taustalla oli se, että karoshi-kuolemien symboloimia pitkiä työaikoja pitää muuttaa, kertoo Yamamoto.
Ylityörajoitusten ohella uudistus on tuonut esimerkiksi palkallisiin lomiin ja vuorokausilepoon liittyviä suosituksia ja velvollisuuksia.
- Ulkomaalaisten voi olla hieman vaikea uskoa tätä, mutta Japanissa oikeutta palkalliseen lomaan ei juuri käytetä. Sen käyttöä yritetään lisätä, mutta melko maltillisesti: vuodessa täytyy pitää viisi palkallista lomapäivää, hän sanoo.
Yamamoton mukaan vuonna 2016 aloitettua uudistusta on pantu toimeen suurempien yritysten johdolla. Niissä työajat ovat lyhentyneet, etätyö ja muut joustavat työmuodot ovat yleistyneet ja työvoimapulan takia työntekijöiden ja heidän hyvinvointinsa arvostus on kasvanut.
Pienemmissä yrityksissä vaikutusten kirjo on laajempi.
- Työvoimapula on yhä vakavampi. Jos yritys ei voi palkata, se voi ajautua noidankehään, jossa pienellä porukalla tehdään alati pidempiä päiviä, jotta työt saadaan jotenkuten tehtyä. Toki pienten ja keskisuurten yritysten joukossa on myös niitä, jotka ovat uudistaneet työtapojaan. Näissä lyhemmät työajat ja parempi työn ja vapaa-ajan tasapaino ovat lisänneet työhakemusten määrää, hän kertoo.