Emmanuel Macron koki valtavan nöyryytyksen – ”Käsittämätön liike”, sanoo tutkija
Macronismin aika Ranskassa alkaa olla ohi, sanoo tutkija Antti Ronkainen. Poliittisten ääripäiden nousu tärkeässä EU-jäsenmaassa tietää huonoa myös Ukrainalle.
Ennenaikaisten parlamenttivaalien järjestäminen oli käsittämätön liike Ranskan presidentti Emmanuel Macronilta, arvioi Helsingin yliopiston tutkija Antti Ronkainen.
Luvut puhuvat väitteen puolesta. Macronin johtaman keskustalaisen Yhdessä-koalition paikkamäärä kansalliskokouksessa olisi tippumassa 245 paikasta vain noin 100 paikkaan. Lue tarkemmin vaalien ensimmäisen kierroksen tuloksesta täältä.
”Korostaisin, että macronismin aika on ohi. Kansalliskokouksessa on nyt kolme blokkia, joiden välillä on erittäin vaikeaa muodostaa toimintakykyistä ja vakaata hallitusta. Tämä muodostuu tulpaksi Macronin omien kunnianhimoisten ajatusten toteuttamiselle esimerkiksi EU-politiikan, Ukrainan tuen ja talouspolitiikan osalta.”
Hallituksen kasaaminen tulee todennäköisesti olemaan vaikea rasti, sillä Kansallinen liittouma liittolaisineen tuskin saa ehdotonta enemmistöä parlamenttiin vaalien toisella kierroksella, Ronkainen pohtii.
Yksi Marine Le Penin puolueen vaihtoehto olisi hakea tukea tasavaltalaisilta, Ranskan keskustaoikeiston perinteiseltä mahtipuolueelta, joka on kuitenkin romahtanut vain 10 prosentin kannatukseen. Puolueen puheenjohtaja Éric Ciotti on valmis yhteistyöhön Kansallisen liittoutuman kanssa, mutta tasavaltalaisten kansanedustajaehdokkaita idea jakaa.
Ranskan kansalliskokouksen vaalit
Kansalliskokouksen eli parlamentin alahuoneen vaalit ovat kaksiosaiset.
Kansalliskokouksen 577 jäsentä valitaan vaalipiireistä, joiden kunkin koko on noin 100 000 asukasta.
Vaalien toiselle kierrokselle pääsevät ne ehdokkaat, jotka ovat saaneet vähintään 12,5 prosenttia vaalipiirinsä äänistä. Toisen kierroksen voittaa se ehdokas, joka saa eniten ääniä.
Toinen mahdollinen hallitusyhteistyö on Macronin liittoutuman ja vasemmiston yhteistyö. Vasemmistolista Uusi kansanrintama aikoo vetää kolmanneksi vaalipiireissään tulleet ehdokkaat pois ehdolta ja tukea Macronin listaa näissä piireissä.
Nähtäväksi jää, aikooko keskustalainen Yhdessä-lista tehdä saman palveluksen vasemmistolle. Macronin liittolainen, Ranskan pääministeri Gabriel Attal korosti vaalien ensimmäisen kierroksen jälkeen, että kaikkien täytyisi äänestää äärioikeistoa vastaan.
Ilman toimintakykyistä hallitusta maassa on erittäin vaikeata saada aikaiseksi esimerkiksi budjettisopua.
Macronismin loppu?
Antti Ronkainen arvioi Emmanuel Macronin kannatuksen tippumisen takana olevan useita syitä.
”Macronin itsevaltainen tyyli on ärsyttänyt monia. Hän ei kertonut ennenaikaisista vaaleista etukäteen edes pääministerilleen. Macron väittää kuuntelevansa kansaa, mutta tekee itse päätökset pienen piirin kanssa.”
Toinen Macronin kannatusta rokottanut tekijä on inflaatio.
”Ihmisten elinkustannukset nousevat, ja samalla pitäisi tukea Ukrainaa yhä enemmän. Tämä voi olla vaikea yhtälö myydä ranskalaiselle äänestäjälle.”
Ronkainen sanoo myös, että Macron on joutunut toisella kaudella viemään uudistuksia ja budjetteja läpi ilman parlamentin hyväksyntää poikkeuslainsäädännön turvin, koska hänellä ei ole ollut enemmistöä. Tärkeimpänä Ronkainen mainitsee laajasti vastustetun eläkeuudistuksen.
Lisäksi hän on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi maahanmuuttouudistuksissa oikeiston kanssa ja siten valtavirtaistanut Kansallisen liittouman politiikkaa, Ronkainen sanoo.
Kansallisen liittouman taustajohtajana edelleen toimiva Marine Le Pen on suhtautunut Ukrainan tukemiseen vähintäänkin kriittisesti. Puolueen puheenjohtaja Jordan Bardella vastustaa puolestaan Macronin suunnitelmaa lähettää joukkoja Ukrainaan.
Kiinnostavaa nähdä, resonoiko Ukrainan tuen kritiikki myös vasemmistolistan kannatukseen, Ronkainen pohtii.
”Kansan ja poliittisen eliitin tuntemusten välillä on railo Ukrainan sodan suhteen.”
Laitaoikeistolainen Kansallinen liittouma on alustavien tulosten mukaan voittamassa Ranskan parlamenttivaalit 33 prosentin äänisaaliilla. Toiseksi suurimmaksi puolueeksi on nousemassa vasemmistolainen Uusi kansanrintama 28 prosentin äänisaaliilla. Presidentti Emmanuel Macronin johtama keskustakoalitio Yhdessä olisi saamassa 21 prosenttia äänistä.
Puolueiden lopulliset paikkamäärät maan parlamenttiin eli Ranskan kansalliskokoukseen varmistuvat 7. heinäkuuta järjestettävällä vaalien toisella kierroksella.