Ministeri Essayah: "Kriittiseen infrastruktuuriin liittyy sellaista kiinnostusta, jossa turvallisuusnäkökohdat on huomioitava"
Viime aikoina on uutisoitu kriittisen vesihuollon kohteisiin tehdyistä murroista. Luvassa Tampereen Tesoman vesitorni. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen
Saimi Juutinen, Simu Perälä
Kriittiseen infrastruktuuriin liittyy sellaista kiinnostusta, jossa turvallisuusnäkökohdat on huomioitava, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.). Hän kommentoi asiaa vesihuoltolain uudistamista koskevassa tiedotustilaisuudessa. Viime aikoina on uutisoitu kriittisen vesihuollon kohteisiin tehdyistä murroista, mutta ministerin mukaan akuuttia syytä huoleen ei ole.
Kriittiseen vesihuoltoon tulee hänen mukaansa varautua yleisen varautumissuunnitelman mukaan.
- Yhteiskunnassa on havahduttu siihen, että vesi-infrastruktuurin tiedot esimerkiksi kriittisistä toimipisteistä on aiemmin ollut turhankin avoimesti kaikkien saatavilla verkossa, hän toteaa.
Kunnille määräysvalta vesihuoltolaitoksiin
Vesihuolto on Essayahin mukaan välttämättömyyspalvelu, jonka päämäärä on varmistaa puhtaan talousveden saatavuus sekä terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen jätevesihuolto.
- Suomessa on EU-tutkimuksen mukaan pienin riski hanaveden laatuongelmiin EU-maista, ja tästä me halutaan jatkossakin pitää kiinni, Essayah sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt vesihuoltolain uudistusta koskevan hallituksen esitysluonnoksen lausuntokierrokselle. Uudistuksesta annetaan lakiesitys eduskunnalle keväällä 2025. Sillä toimeenpannaan Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaa, jonka mukaan "vesihuollon toiminta turvataan ja vesivarat pidetään kansallisissa käsissä".
Esityksellä toimeenpannaan myös Vesi on meidän -kansalaisaloite, maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa kerrotaan.
- Se (kansalaisaloite) hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti, Essayah huomauttaa.
Lakiesitys edellyttää, että kunnat säilyttävät jatkossakin omistajuutensa ja määräysvaltansa vesihuoltolaitoksiin. Lakimuutos turvaa kuitenkin myös liikkumavaraa vesihuoltopalvelujen järjestämisessä. Esimerkiksi kuivakäymäläkiinteistön ei jatkossakaan tarvitse liittyä jätevesiviemäriin. Lakiuudistus velvoittaa myös esimerkiksi vesilaitoksia suunnitelmallisuuteen omaisuuden hallinnassa ja varautumisessa häiriötilanteisiin, tiedotteessa sanotaan.
Vesihuoltojärjestelmien haasteena ikääntyminen
Erinomaisten vesihuoltojärjestelmien tasoa haastaa Essayahin mukaan ikääntyminen, koska suurin osa vesijohto- ja viemäriverkostossa on rakennettu 60-80-luvulla ja joissain kaupunginosissa jopa sata vuotta sitten.
Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa sanotaan, että Suomen vesihuollon korjausvelka kasvaa, ja kokonaisinvestointitarve lähes kaksinkertaistuu nykyisestä 400 miljoonan euron vuositasosta seuraavina vuosina. Kyseessä on Vesilaitosyhdistyksen arvio.
- Toimiva ja turvallinen vesihuolto on ihmisten ja yhteiskunnan kannalta välttämätöntä. Siksi laadukkaat vesihuoltopalvelut on varmistettava ja korjausvelan kasvu on saatava kuriin. Korjausliike pitää tehdä hallitusti, jotteivät asiakasmaksut nouse kerralla liikaa, maa- ja metsätalousministeriön vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta sanoo tiedotteessa.
Lakimuutoksella halutaan pitää huolta ikääntyvästä infrastruktuurista, toteaa Essayah.
KRP tutkii murtoja
Keskusrikospoliisin (KRP) tutkinnanjohtaja Jussi Luoto vahvistaa STT:lle, että KRP:llä on tutkittavana kolme Pirkanmaalla sijaitseviin vesihuollon kohteisiin kohdistunutta murtoa. Kaksi kohteista sijaitsee Tampereella ja yksi Kangasalla.
Luodon mukaan asioita tutkitaan varkauden yrityksinä. Epäiltyjä ei tässä vaiheessa vielä ole.
- Syy, miksi tutkinta siirtyi KRP:lle on se, että selvitämme, liittyvätkö tapaukset jotenkin toisiinsa, Luoto sanoo.
Aiemmin tutkinnan siirtymisestä KRP:lle kertoivat muun muassa MTV:n uutiset ja Yle.