Helsingin kaupunki yrittää hankkia Helsingin areenan kiinteistön – myyjien edustaja pitää kiinteistökauppoja käytännössä mahdottomina

Kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula kertoo, että Helsingin kaupunki yrittää ostaa Helsingin areenayhtiön osakkeiden sijaan itse kiinteistön. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

Markku Uhari, Janne Huuskonen

Helsingin kaupunki yrittää ostaa Helsingin areenan kiinteistön itselleen, kertoo kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula STT:lle.

Ulkoministeriö ei saanut sunnuntaina määräaikaan mennessä kauppakirjoja halliyhtiön osakkeiden myynnistä. Siksi ministeriö katsoo, että EU:n pakotesäännösten sallima määräaika osakekaupoille umpeutui.

Ujula kertoo maanantaina, että Helsingin kaupunki edistää nyt sitä, että se ostaisi itselleen halliyhtiön osakkeiden sijaan itse kiinteistön.

- Tässä kohtaa kaupunki ei vilkuile sivuilleen vaan edistää omaa kauppaansa, Ujula sanoo.

Kaupunki työstää kauppoja Ujulan mukaan jo kesän aikana, ja myyjien edustajiin on oltu asiasta jo yhteydessä viime viikolla. Ujula kertoo, että kaupunki pyrkii saamaan kohtuullisessa ajassa selville, onko vapaaehtoisille kaupoille mahdollisuutta.

- En tässä kohtaa halua lähteä arvioimaan, kuinka monesta kuukaudesta puhutaan, mutta ei missään tapauksessa sellaisesta ajankohdasta, jossa asiaa voitaisiin venyttää vielä ensi vuoden puolelle, hän sanoo.

Helsingin kauppahalujen taustalla on kaupunginhallituksen keväällä tekemä päätös ostaa halli tai sen osakkeet, jos muut kaupat eivät edisty. Halliyhtiön osakkeista jätettiin määräajassa kaksi lupahakemusta ulkoministeriölle, eikä kaupunki ollut tällöin osakekauppaa hakeneiden joukossa.

Areenan taustayhtiön Helsingin Halli oy:n hallituksen jäsen Kai Paananen pitää kiinteistökauppoja käytännössä mahdottomina, koska halliyhtiöllä on yli 500 osakasta ja osakkeilla on lukuisat eri oikeudet.

- Olemme käyneet keskusteluja myös kaupungin kanssa hyvässä hengessä ja sopineet pitävämme linjat auki, Paananen kertoo STT:lle.

Paanasen mukaan myyjät pitävät osakekauppoja edelleen mahdollisina.

- Mielestämme pakotelain toisen artiklan ei pitäisi estää kaupan syntyä myöhemminkään, Paananen sanoo.

Paananen: Kauppaehtoja sorvattu

Venäjän Ukrainaan käynnistämän hyökkäyssodan ja niistä seuranneiden pakotteiden vuoksi Helsingin areena on ollut yli kaksi vuotta käytännössä tyhjillään.

Halliyhtiön äänienemmistön omistaa Arena Events -yhtiö, jossa määräysvaltaa käyttävät venäläisoligarkit Gennadi Timtshenko, Arkadi ja Boris Rotenberg sekä tämän poika Roman Rotenberg. Roman Rotenbergiä lukuun ottamatta he ovat kaikki EU:n asettamien Venäjä-pakotteiden piirissä.

Viime joulukuussa EU uusi jo aiemmin pakotesäädöksissä olleen poikkeuslupamahdollisuuden, jonka perusteella pakotelistattujen oli mahdollista myydä EU:ssa omistamansa yhtiön osakkeet puolen vuoden kuluessa. Määräaika päättyi kesäkuun 30. päivänä eli sunnuntaina.

Pakotetiimin vetäjä Pia Sarivaara ulkoministeriöstä kertoo STT:lle, ettei halliyhtiön osakekaupoissa viikonloppuna tapahtunut viime hetken käänteitä. Siksi EU:n pakotesäännösten mahdollistama määräaika halliyhtiön osakekaupoille umpeutui.

- Hallin kiinteistöstä ja maavuokraoikeudesta voidaan toki neuvotella ilman poikkeuslupaa, sanoo Sarivaara.

Sarivaaran mukaan tällöin vastuuviranomainen on ulosottolaitos eikä ulkoministeriöltä tarvittaisi luvitusta, kuten osakekaupoissa.

Kai Paanasen mukaan myyjät kuitenkin uskovat yhä siihen, että osakekaupat voivat toteutua, vaikka määräaika umpeutuikin. Hän arvioi, että neuvottelut ovat kestäneet turhan pitkään.

- Pakotteet ovat matkan varrella muuttuneet, ja niiden viranomaistulkinnoissa on ollut eriäviä näkemyksiä ja haasteita, jotka ovat viivästyttäneet kaupan syntyä. Näiden takia kaupan ehdot on jouduttu rakentamaan uudestaan jo useamman kerran, ja valitettavasti emme saaneet asiaa valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä määräajan puitteissa. Työtä jatketaan kuitenkin nyt heinäkuussa, Paananen sanoo.

Pakkolunastus vaatinee lakimuutoksia

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) toi hallin kiinteistöä ja maavuokraa koskevan kauppavaihtoehdon julkisuuteen tiedotustilaisuudessaan viime viikolla. Niin kiinteistön kuin halliyhtiön osakkeidenkin kaupoissa myyjätaho olisi kuitenkin sama.

- Hallirakennuksen tai kiinteistön vuokraoikeuden myynti edellyttäisi myös myyjien vapaaehtoisuutta, Valtonen sanoi medialle.

Jos vapaaehtoisuutta ei löydy, vaihtoehtona on Valtosen mukaan myös pitkään esillä ollut pakkolunastus. Pakkolunastus vaatisi kuitenkin Valtosen mukaan mahdollisesti muutoksia lainsäädäntöön.

Pakkolunastus on puuttumista perustuslaissa kirjattuun omaisuuden suojaan, ja lain mukaan lunastus on mahdollista yleiseen tarpeeseen.

Viranomaislähteet arvoivat STT:lle, että lainsäädännön arvioinnin taustalla on, etteivät Helsingin areenan kohdalla pakkolunastamisperusteet välttämättä kestäisi oikeudessa, jos lunastuksesta valitettaisiin.

- Pakkolunastustie on pidempi prosessi, mutta alkaa näyttää siltä, että vapaaehtoisen kaupan vaihtoehto on katsottu, Valtonen kirjoitti tiedotustilaisuuden jälkeen viestipalvelu X:ssä.

Helsingin kaupungin kansliapäällikön Ujulan mukaan kaupunki katsoo vapaaehtoisen kaupan mahdollisuudet ennen kuin arvioi jatkoa.

Areenayhtiön hallituksessa istuva Kai Paananen kertoo, että myyjät suhtautuvat mahdolliseen pakkolunastukseen kielteisesti.

- Puheet pakkolunastuksesta eivät varsinaisesti edistä vapaaehtoista kauppaa, hän sanoo.