Oikeuskanslerilta kritiikkiä palkkamallin lakiesitykselle – Kaksi ongelmaa nousee esiin

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti sanoo, että tavoite vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistamisesta on hyvä, mutta lakihanketta ei ole perusteltu riittävän vakuuttavasti.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kritisoi lausuntokierroksella olevaa palkkamallilakiesitystä.

Pöystin mukaan lakihankkeella vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistamisesta, josta on puhuttu myös palkkamallilakiesityksenä, voidaan nähdä olevan hyväksyttäviä päämääriä.

Pöystin mukaan hallituksen esityksessä ei ole kuitenkaan riittävän vakuuttavasti perusteltu sitä, että lainsäädännöllä puututaan työmarkkinoiden vapauteen ja sovittelun riippumattomuuteen.

Pöysti sanoo, että tavoitetta vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistamisesta voidaan viedä eteenpäin, mutta tavoitteen toteuttamisen parasta keinoa täytyisi miettiä laajemmin.

”Tavoite kansantalouden kestävyyden kannalta toimivasta työmarkkinasta on sinänsä hyvä, ja jopa painava. Sitten täytyy kuitenkin katsoa, että millä keinoilla se saavutetaan. Kaikista paras olisi se, että se syntyisi työmarkkinoiden sopimuskäytäntöjen kautta. Siinä on vähiten vaarallisia sivuvaikutuksia, joita voi tulla”, Pöysti sanoo Kauppalehdelle.

”Onko todella niin, että työmarkkinajärjestöjen keskinäinen sopiminen asiasta ei voi toimia”

Vientivetoisen palkkamallin vahvistaminen on yksi Petteri Orpon (kok) hallituksen keskeisistä työmarkkinatoimista.

Työmarkkinajärjestöjen keskinäisten palkkamallikeskustelujen päätyttyä Orpon hallitus aloitti lakivalmistelun palkkamallista alkuvuodesta. Vaikka lakivalmistelu käynnistyi, hallitus on toivonut, että työmarkkinajärjestöjen keskinäinen neuvottelupolku vielä löytyisi ja ratkaisu saataisiin sitä kautta. Työmarkkinajärjestöjen keskinäisten neuvottelujen käynnistymiseen ei ole eväitä löytynyt.

Työministeri Arto Satonen (kok) totesi tiistaina X:ssä, että edellytyksiä työmarkkinajärjestöjen välisten kaksikantaisten neuvottelujen käynnistämiseksi Suomen työmarkkinamallista ei ole löytynyt.

Katso upotus täältä

”Hallituksen esitys työmarkkinamallista on parasta aikaa lausunnoilla ja se annetaan eduskunnalle syksyllä. Laki ei poissulje mahdollisuutta kehittää työmarkkinamallia työmarkkinajärjestöjen toimesta”, Satonen kirjoitti X:ssä.

Pöystin mielestä olisi syytä vielä katsoa myös se vaihtoehto, että onko todella niin, että työmarkkinajärjestöjen keskinäinen sopiminen asiasta ei voi toimia, ottaen huomioon muiden vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet.

Kaksi ongelmaa

Oikeuskansleri Pöysti nostaa esille kaksi ongelmaa, jos palkkamallissa edetään lakitietä pitkin.

”Se jonkin verran vaikuttaa sovittelun koettuun puolueettomuuteen, ja sitä kautta sopimusautonomiaan”, Pöysti sanoo.

Toisena ongelmana Pöysti nostaa esille sen, että muutosten myötä avataan päätä siihen, että työmarkkinalainsäädäntöön tuodaan sinänsä perusteltuja talouspoliittisia tavoitteita. Pöysti toteaa, että talouspoliittisen tavoitteet vaihtuvat, kun hallitukset vaihtuvat.

”Jos tästä tulee sellainen, että kukin hallitus jättää talouspoliittiseen merkinnän työmarkkinalainsäädäntöön, niin se voi sotkea neuvottelujärjestelmän toimintaa, koska hallitusten tavoitteet eivät välttämättä ole samoja kuin työmarkkinaosapuolten yhteisetkään tavoitteet. Sitten, kun muun muassa sopimusrytmi ei ole sama, niin se tuo sinne sellaisen vaalikausiparlamentarismin, joka ei ole omiaan helpottamaan neuvotteluja”, Pöysti sanoo.

Pöysti sanoo, että jos uutta sääntelyä päätetään tehdä, niin olennaista on, että se puuttuu mahdollisimman vähän työmarkkinajärjestöjen sopimusautonomiaan.

”Esimerkiksi Ruotsissa oleva lain ja asetuksen tasoinen sääntely, ihan sanamuotoja myöten ja Suomeen heijastettuna ovat sellaisia, mitkä ovat käytännössä olleet hyväksyttyjä malleja. Eli myös kirjaustapoja täytyy miettiä”, Pöysti sanoo.

Ruotsissa Medlingsinstitutetin eli Ruotsin sovittelutoimiston tehtävät luetellaan lakia täydentävässä säädöksessä. Niistä yksi on ”suojella ja ylläpitää työmarkkinoilla vallitsevaa yhteisymmärrystä kilpailulle alttiin sektorin palkkoja normittavasta roolista”. Tämä on tulkittu siten, että toimisto ei saa sovitella kiistoja yli teollisuusalojen palkankorotusprosentin.

Lausuntokierros menossa

Nyt pöydällä olevaa lakihanketta valmisteltiin keväällä kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei ollut työssään yksimielinen. Tästä työryhmän mietintöön pohjautusvasta lakiluonnoksesta on siis lausuntokierros parhaillaan menossa.

Valtioneuvoston oikeuskansleri on jo antanut ennakollista perustuslaillisuuden valvontaa edustavan lausunnon, ja sen ovat laatineet esittelijäneuvos Susanna Lindroos-Hovinheimo ja oikeuskansleri Pöysti.

Oikeuskansleri katsoo, että mikäli hallituksen esitys päätetään antaa, on sitä jatkovalmistelussa kehitettävä erityisesti toimenpiteiden vaikutuksia, vaihtoehtoisia toimintamalleja sekä perusoikeuksien rajoitusedellytyksiä arvioiden.

Lisäksi Pöystin mukaan on välttämätöntä, että hallituksen esitykseen sisällytetään kannanotto siitä, että esitys arvioidaan perustuslakivaliokunnassa.

”Kokoavasti totean, että hallituksen tulee vielä harkita esityksen antamista ja sääntelyvaihtoehtoja”, oikeuskanslerin lausunnossa kirjoitetaan.