Suomalaisprofessori Bidenin epäonnistumisesta: ”Väittelyä tullaan siteeraamaan historiankirjoissa”
Georgian osavaltiossa asuva historian professori Marko Maunula nostaa esiin kolme demokraattiehdokasta, jotka voisivat korvata Joe Bidenin.
”Olen asunut täällä 32 vuotta ja olen seurannut amerikkalaista politiikkaa hyvinkin aktiivisesti, enkä ole koskaan nähnyt väittelyä, joka olisi lähellekään niin huono kuin Bidenin suoritus”, sanoo Georgian Claytonin yliopiston historian professori Marko Maunula.
Kyse on torstai-iltaisesta, uutiskanava CNN:n järjestämästä vaaliväittelystä, jossa Yhdysvaltain nykyinen presidentti Joe Biden kohtasi ensimmäistä kertaa neljään vuoteen ex-presidentti Donald Trumpin. Heti tuoreeltaan CNN:n asiantuntijaraati totesi väittelyn menneen Bidenin kannalta surkeasti.
Nyt sekä demokraattipuolueen sisällä että julkisuudessa puhutaan jo siitä, pitäisikö puolueen etsiä toinen vastaehdokas Trumpille.
Maunulan mukaan demokraattien huoli on täysin aiheellinen. Vaikka Biden paransi suoriutumistaan väittelyn edetessä, presidentin elekieli, sekavat puheet ja koko ulkoinen olemus jättivät toivomisen varaa.
Presidentiksi on aiemmin noussut henkilöitä, jotka ovat epäonnistuneet vaaliväittelyissään. Esimerkiksi Ronald Reagan ja Barack Obama hävisivät ensimmäiset väittelynsä, mutta voittivat seuraavat – ja myös vaalit.
”Tuota väittelyä tullaan siteeraamaan nyky-Amerikan historiankirjoissa muutamien vuosikymmenien päästä”, Maunula kuvaa Bidenin epäonnistumista.
Bidenin ja Trumpin seuraavan, ja viimeisen, väittelyn pitäisi olla syyskuussa.
Bidenin vetäytyminen olisi historiallinen
Biden ei ole osoittanut merkkejä siitä, että hän jättäytyisi kisasta. Pohjois-Carolinassa perjantaina järjestetyssä kampanjatilaisuudessa presidentti yritti korjata edellisiltana syntynyttä vahinkoa.
”Tiedän, miten hoitaa työni”, hän kertoi kampanjayleisölle.
Maunula sanoo, että puolueen johto toimisi vastuuttomasti, jos se ei edes harkitsisi muita vaihtoehtoja. Päätös astua syrjään on kuitenkin Bidenin.
Tällä hetkellä demokraattipuolueessa odotetaan ensimmäisiä vaaliväittelyn jälkeisiä mielipidemittausten tuloksia. Suurten lahjoittajien näkemyksillä on myös painoarvoa.
Olisi historiallista, jos Biden päättäisi vetäytyä kilpailusta. John F. Kennedyn salamurhan jälkeen varapresidentistä presidentiksi noussut Lyndon B. Johnson ilmoitti vuonna 1968, ettei hän hae jatkoa. Tuolloin syynä oli Vietnamin sodan seurauksena sukeltanut kannatus, eivät epäilykset presidentin fyysisistä tai henkisistä kyvykkyyksistä hoitaa tehtäväänsä.
Pelastaisiko heistä joku demokraatit?
Ehdokkaan vaihtuminen veisi vaalit kartoittamattomalle maaperälle, Maunula kuvaa.
Jo nyt Yhdysvaltain politiikkaa on vaikea ennustaa. Esimerkiksi nuorten, afroamerikkalaisten, latinoiden ja jopa maltillisten konservatiivien äänestyskäyttäytyminen on muuttunut aiemmasta.
Demokraateilla on kuitenkin vaihtoehtoja. Varapresidentti Kamala Harris pyrki puolueensa presidenttiehdokkaaksi jo vuoden 2020 esivaaleissa. Harrisin ongelma on, että hän ei ole Bidenia suositumpi kansan parissa.
Maunula nostaa esiin kolme muuta nimeä, jotka edustavat demokraattipoliitikkojen uudempaa sukupolvea. Kaikki kolme ovat seisoneet uskollisesti Bidenin tukena.
Ensimmäinen on Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom, joka on taitava esiintyjä ja nopea ajattelija. Newsom houkuttelee puolueessa äänestäjiä, jotka kannattavat vasemmalle kallellaan olevaa Bernie Sandersia. Newsom voi kuitenkin olla liian liberaali monille äänestäjille kansallisella tasolla.
Toinen on Michiganin kuvernööri Gretchen Whitmer, joka Newsomin tavoin on hyvä esiintyjä ja poliittisesti taitava. Whitmer, ja kolmas mahdollinen ehdokas, Pennsylvanian kuvernööri Josh Shapiro, edustavat Maunulan mukaan demokraattien perinteisempää ”sinikaulussiipeä”.
Shapiro voitti vuoden 2022 vaaleissa Trumpin tukeman kuvernööriehdokkaan selvin luvuin. Whitmer uusi kautensa vuoden 2022 vaaleissa niin ikään selvin numeroin, ja auttoi demokraatteja voittamaan enemmistön osavaltion edustajainhuoneessa ja senaatissa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.