Suurimmat oppositiopuolueet esittelivät vaihtoehtojaan julkisen talouden sopeuttamiseksi – "Muutamat Powerpoint-slaidit," kritisoi sosiaaliturvaministeri SDP:tä

Puheenjohtaja Antti Lindtman kertoi SDP:n mediatilaisuudessa, miten puolue tasapainottaisi julkista taloutta, jos olisi vallassa. LEHTIKUVA / Markku Ulander

Emmi Tilvis, Tuomas Savonen

Sekä suurin oppositiopuolue SDP että opposition toiseksi suurin keskusta valottivat tiistaina, miten ne tasapainottaisivat julkista taloutta vaihtoehtona hallituksen toimille.

SDP:n suunnitteleman paketin suuruus on yhteensä noin yhdeksän miljardia euroa.

– Me tasapainottaisimme julkista taloutta samassa mittaluokassa kuin hallitus, mutta toisenlaisilla arvovalinnoilla, sanoi SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman tiedotustilaisuudessa.

SDP:n vaihtoehdossa julkisen talouden menoja vähennettäisiin 2,7 miljardia euroa ja tuloja lisättäisiin 3,4 miljardia euroa.

Näiden lisäksi kolmen miljardin euron positiivista vaikutusta julkiseen talouteen on tarkoitus hakea myöhemmin toukokuussa julkaistavilla rakenne-, työllisyys-, ja kasvutoimilla.

Hallitus aikoo nostaa yleisen arvonlisäverokannan nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Sekä SDP että keskusta korottaisivat yleistä arvonlisäverokantaa hallitusta vähemmän, eli yhdellä prosenttiyksiköllä nykytilanteesta.

Tämän lisäksi keskusta lisäisi tuloja esimerkiksi kiristämällä suurituloisimpien verotusta palauttamalla solidaarisuusveron alarajan entiselleen. Samaan aikaan keskusta säästäisi 1,5 miljardia esimerkiksi valtionhallinnosta, kehitysyhteistyöstä ja asumistuesta.

Yritystuille juustohöylää

SDP haluaisi säätää eri tuoteryhmiä tasapuolisemmin kohtelevan sokeriveron. Se olisi virvoitusjuomaveron kaltainen laajempi valmistevero sokerin verottamiseksi. Lisäksi SDP korottaisi kaivosveroa hallitusta enemmän.

Nykyinen hallitus aikoo korottaa makeiset ja suklaat 14 prosentin alennetusta verokannasta uuden yleisen arvonlisäverokannan mukaiseen 25,5 prosenttiin.

SDP leikkaisi yritystuista yhteensä 400 miljoonaa euroa. Valtiovarainvaliokunnan jäsen Joona Räsänen kertoi, että 150 miljoonan euron säästö syntyisi teollisuuden sähköistämistuen poistosta ja 250 miljoonan euron säästö yritystukien vähentämisestä. 250 miljoonaa euroa lähtisi yritystuista “tasaisella juustohöylällä”.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi tiistain eduskuntakeskustelussa yritystukien leikkaamista.

– Lyhyesti näistä yritystuista, kun täällä (eduskunnassa) on viitattu allekirjoittaneen haastattelulausuntoihin: Siis kyllähän hallitus on leikannut yritystuista jo hallitusohjelmassa, muun muassa sähköistämisen tuki, 150 miljoonaa, loppuu vuonna 2026 – SDP oli muuten nostanut sen omiin sopeutustoimiinsa uutena esityksenä, mutta se on jo siis päätetty, että se tehdään.

Orpo myös puolusti kehysriihessä tehtyjä päätöksiä yritystukien leikkaamisesta 70 miljoonalla eurolla.

– Nyt kehysriihessä yritystukia leikattiin 70 miljoonaa. Eli eivät nämä ihan vähäisiä ole, sanoi Orpo.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kritisoi SDP:n tiistaina esittämää vaihtoehtoa. Hän ihmetteli SDP:n esittämän vaihtoehdon pintapuolisuutta. Puolueen vaihtoehto oli hänen mukaansa vain muutaman sivun Powerpoint-esitys, jossa ei ole ollenkaan avattu lukuja, mistä säästöt muodostuvat.

– Minä olen huolissani siitä, että SDP kuitenkin on aikaisemmin ollut puolue, joka ottaa talouden vakavasti, joka valtionhoitajapuolueena on tuonut realistisia vaihtoehtoja, mutta tässä ovat muutamat Powerpoint-slaidit. Me odotamme kyllä, jos teidän koneenne voisi tuottaa oikeita ideoita, sanoi Grahn-Laasonen eduskunnan suuressa salissa.

Keskusta uudistaisi eläkejärjestelmää

Keskusta vahvistaisi Suomen taloutta muun muassa eläkejärjestelmää uudistamalla. Keskusta esittää kaikkiaan 7-8 miljardin euron ohjelmaa, joka pitää sisällään 4-5 miljardin euron edestä kasvu- ja rakennetoimia, joihin sisältyy eläkejärjestelmän uudistus.

Puolue luopuisi muun muassa työttömyysajan eläkekarttumasta ja poistaisi tutkintojen eläkekarttuman. Keskusta tavoittelisi myös korkeampia sijoitustuottoja ja tehostaisi eläkkeiden maksatusta. Keskustan mukaan nämä esitykset toteuttamalla varsinaiseen eläkeikään ei tarvitsisi puuttua.

Keskustan mukaan sen esittämä eläkejärjestelmän uudistus lisäisi pitkällä aikavälillä julkisen talouden kestävyyttä 2-3 miljardia euroa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kommentoi eduskuntakeskustelussa keskustan esittämiä uudistuksia.

– Minusta näyttää siltä, että nämä rakenteelliset uudistukset, jotka sinällään voivat olla ihan hyödyllisiä ja itse asiassa niitä taidetaan tällä hetkellä siellä uudistusryhmässäkin käsitellä, niin niiden vaikutus ulottuu jopa kymmenien vuosien päähän. Niillä ei ole saatavissa vastaavaa hyötyä tällä hetkellä, Purra sanoi.

Purra kuitenkin kiitteli keskustaa siitä, että se on monissa asioissa Purran mukaan täsmälleen samaa mieltä kuin hallitus. Purra ihmettelikin sitä, ettei keskusta ole hallituksessa kantamassa vastuuta, kun sillä on niin paljon yhteisiä tavoitteita hallituksen kanssa.