Kiina laajentaa ydinasearsenaaliaan nopeammin kuin mikään muu maa, arvioi rauhantutkimusinstituutti
Siprin vuosikirjassa esitetyn arvion mukaan Kiinan ydinasearsenaali kasvoi vuoden 2023 aikana 410 taistelukärjestä 500:aan. Kuva on sotilasparaatista Pekingistä vuodelta 2015. LEHTIKUVA / AFP
Maiju Ylipiessa
Kiinalla saattaa nyt olla enimmäistä kertaa rauhan aikana pieni määrä ydinkärkiä korkeassa toimintavalmiudessa ohjuksiin sijoitettuna, kertoo Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti (Sipri).
- Kiina laajentaa ydinasearsenaaliaan nopeammin kuin mikään muu valtio, arvioi joukkotuhoaseohjelman tutkija Hans M. Kristensen tiedotteessa.
Siprin vuosikirjassa esitetyn arvion mukaan Kiinan ydinasearsenaali kasvoi vuoden 2023 aikana 410 taistelukärjestä 500:aan, ja kasvun arvioidaan jatkuvan.
Riippuen siitä, miten Kiina organisoi joukkonsa, maalla voisi Siprin arvion mukaan olla vuosikymmenen vaihteessa vähintään yhtä paljon mannertenvälisiä ballistisia ohjuksia kuin Venäjällä tai Yhdysvalloilla. Kiinan ydinkärkivarastojen odotetaan kuitenkin pysyvän edelleen paljon näitä kahta maata pienempänä.
Venäjän tai Yhdysvaltojen hallussa on lähes 90 prosenttia kaikista ydinaseista. Myös lähes kaikki korkeassa toimintavalmiudessa olevat ydinkärjet kuuluvat Venäjälle tai Yhdysvalloille.
Ydinaseisiin liittyvä läpinäkyvyys on kummassakin maassa heikentynyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022.
Huolestuttavaa kasvua
Ydinaseita on yhteensä yhdeksällä maailman valtiolla: Yhdysvalloilla, Venäjällä, Britannialla, Ranskalla, Kiinalla, Intialla, Pakistanilla, Pohjois-Korealla ja Israelilla.
Kaikki ydinasevaltiot jatkoivat Siprin mukaan vuonna 2023 ydinasearsenaalinsa modernisointia, ja moni niistä otti käyttöön uusia ydinaseilla varustettuja tai ydinaseyhteensopivia asejärjestelmiä.
- Vaikka ydinkärkien kokonaismäärä maailmassa jatkaa laskuaan, kun kylmän sodan aikaisia aseita vähitellen hajotetaan, valitettavasti operationaalisten ydinkärkien määrä kasvaa edelleen vuositasolla, sanoo Siprin johtaja Dan Smith tiedotteessa.
- Tämä suuntaus näyttää todennäköisesti jatkuvan ja luultavasti kiihtyvän tulevina vuosina ja on erittäin huolestuttava.
Tammikuussa 2024 maailmassa oli Siprin arvion mukaan noin 12 000 ydinkärkeä, joista vajaat 9 600 oli asevoimien varastoissa potentiaalista käyttöä varten. Ohjuksiin ja lentokoneisiin oli sijoitettuna noin 3 900 ydinkärkeä, joista korkeassa toimintavalmiudessa ballistisissa ohjuksissa oli 2 100.
Ydinasediplomatia heikkenee
Ydinasediplomatia jatkoi viime vuonna heikkenemistä Ukrainan ja Gazan sotiin liittyvien jännitteiden myötä, Sipri arvioi.
- Emme ole nähneet ydinaseiden ottavan yhtä merkittävää roolia kansainvälisissä suhteissa sitten kylmän sodan, sanoo Siprin joukkotuhoaseohjelman johtaja Wilfred Wan tiedotteessa.
Esimerkiksi helmikuussa 2023 Venäjä ilmoitti keskeyttävänsä osallistumisensa Yhdysvaltojen ja Venäjän väliseen Uusi Start -ydinasevalvontasopimukseen. Vastatoimena myös Yhdysvallat keskeytti sopimukseen kuuluvan tietojen jakamisen ja julkaisemisen.
Venäjän presidentti Vladimir Putin myös ilmoitti viime vuonna sijoittavansa taktisia ydinaseita Venäjän naapurimaahan Valko-Venäjälle. Raportin mukaan ei ole kuitenkaan olemassa vakuuttavaa visuaalista näyttöä siitä, että näin olisi tapahtunut.