Raju muutos maahanmuutossa ja syntyvyydessä tuntuu koko Suomessa
Syntyvyys on laskenut ennätysmatalalle ja maahanmuutto on ollut historiallisen suurta. Tuoreissa tilastoluvuissa näkyy merkkejä tasaantumisesta.
Väestötilastoissa on nähty viime vuosina poikkeuksellisen isoja ja osin eri suuntiin vaikuttavia heilahduksia. Syntyvyys on ollut pääosin jyrkästi laskevalla trendillä ja varsinkin aivan viime vuosina maahanmuutto on ollut hyvin vilkasta.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26, joka on vuodesta 1776 alkavan tilastoinnin matalin syntyvyyden taso. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Viime vuosina syntyneet ikäluokat ovat olleet historiallisen pieniä Suomessa. Syntyneiden lasten määrä laski viime vuonna vajaaseen 43 400 lapseen.
Tilastotietojen perusteella nyt alkuvuonna on ollut nähtävissä ainakin tasaantumista tilanteessa. Tilastokeskus kertoi tiistaina, että tammi–toukokuun aikana syntyi vajaat 18 000 lasta eli noin 450 lasta enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.
Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli toukokuun lopussa reilut 5,6 miljoonaa. Suomen väkiluku kasvoi tammi–toukokuun aikana reilulla 10 000 hengellä.
Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli vajaat 18 000 enemmän kuin maastamuuttoja. Nettomaahanmuutto näyttäisi olevan tasaantumassa viime vuoden poikkeuksellisen korkeista luvuista.
Koko viime vuonna nettomaahanmuutto ylsi vajaaseen 58 000 henkeen, mikä oli poikkeuksellisen iso luku. Tilanteeseen vaikutti muun muassa se, että Suomesta oleskeluluvan saaneet ukrainalaiset ovat voineet hakea kotikuntaa. Lisäksi yritykset ovat itse rekrytoineet paljon työvoimaa Aasiasta.
Merkittävä vaikutus myös eläkejärjestelmään
Muutokset väestörakenteessa voivat vaikuttaa esimerkiksi pohdintoihin koulujen määrästä, työvoiman saatavuudesta, asuntokaupan vauhdista ja yritysten toimipaikkojen sijoittumisesta tulevina vuosina.
Pidemmän aikavälin väestökehityksellä on merkittävä vaikutus myös eläkejärjestelmään. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto arvioi aiemmin tänä vuonna Kauppalehdelle, että eläkejärjestelmän rahoitustilanne voisi tasapainottua, jos vuosittainen nettomaahanmuutto olisi 30 000 henkilöä tai kokonaishedelmällisyysluku nousisi 1,5–1,6 tasolle.
Seuraava isompi maali eläkejärjestelmän osalta on ensi vuoden puolella, kun menossa olevat neuvottelut eläkeuudistuksesta on tarkoitus saada päätökseen. Näitä neuvotteluja työmarkkinajärjestöt käyvät parhaillaan. Siinä tavoitteet on lyöty kiinni.
Tavoitteena on, että eläkeuudistuksen muutosten tulee vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin miljardia euroa. Lisäksi tavoitteeksi on asetettu löytää keinot eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin konkreettiseen vakauttamiseen, jossa työeläkejärjestelmä sopeutuu mahdollisiin shokkeihin sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän avulla.
Koulujen määrä vähenee
Sillä, millaisena väestökehitys jatkuu, on hyvin monenlaisia merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnassa.
Konkreettinen esimerkki ovat koulut. Viime vuonna kerrottiin, että ekaluokkalaisten määrä vähentyi vain neljässä vuodessa karkeasti 10 prosentilla.
Muutaman vuoden takaisessa opetushallituksen selvityksessä peruskouluverkon tulevaa kehitystä tarkasteltiin kolmen eri laskelman avulla. Jyrkimmässä arviossa peruskoulujen määrä lähes puolittuu silloisesta tilanteesta vuoteen 2040 mennessä, ja lievimmässäkin skenaariossa ennakoitiin 2040 peruskouluja olevan 23 prosenttia vähemmän kuin laskelman tekohetkellä.
Uusi väestöennuste syksyllä
Niin maahanmuuton kuin syntyvyyden kehitys voivat kiepahtaa uuteen asentoon lähivuosinakin vielä monta kertaa, ja vaikutukset voivat olla erisuuntaisia.
Tilastokeskuksen vuonna 2021 julkaistussa väestönennusteessa arvioitiin, että nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2034 saakka, jolloin Suomen väkiluku olisi 5,6 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun. Olennaista on huomata, että vuoden 2021 väestöennusteen oletuksina oli 15 000 henkilön vuosittainen nettomaahanmuutto ja 1,45 kokonaishedelmällisyysluku.
Sen verran isoja heilahdukset väestötilastoissa ovat viime vuosina olleet, että syksyllä julkaistava Tilastokeskuksen väestöennuste herättää varmasti laajaa keskustelua.
Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli toukokuun lopussa reilut 5,6 miljoonaa ihmistä.
Suomen väkiluku kasvoi tammi–toukokuun aikana reilulla 10 000 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli vajaat 18 000 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli reilut 6 000 vähemmän kuin kuolleita.
Tammi–toukokuun aikana syntyi Tilastokeskuksen mukaan vajaat 18 000 lasta eli noin 450 lasta enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Kuolleiden määrä oli reilut 24 000, mikä on reilut 900 vähemmän kuin vuotta aiemmin.