"Delos on tuomittu katoamaan noin 50 vuoden sisällä" – korvaamattomien antiikin Kreikan raunioiden koti vajoaa hiljalleen mereen

Delos on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1990. LEHTIKUVA/AFP

AFP

Egeanmerellä lyhyen lauttamatkan päässä Mykonoksen yökerhojen sykkeestä sijaitsee Deloksen saari. Pieni ja kivikkoinen saari on yksi antiikin maailman tärkeimmistä pyhäköistä ja Unescon maailmanperintökohde. 2 000 vuotta vanhat rakennukset tarjoavat silmäyksen siihen, millaista arkielämä oli hellenistisellä kaudella ja Rooman valtakunnan aikana.

Deloksen temppelit ja niitä vartioivat kivileijonat on kuitenkin muutaman vuosikymmenen sisällä ehkä menetetty ikuisiksi ajoiksi, varoittavat tutkijat. Syynä on ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu.

- Delos on tuomittu katoamaan noin 50 vuoden sisällä, sanoo Veronique Chankowski uutistoimisto AFP:lle.

Hän johtaa Ateenassa toimivaa ranskalaista arkeologian instituuttia, joka on tehnyt paikalla kaivauksia Kreikan valtion luvalla viimeiset 150 vuotta.

Kosteus rapauttaa rakenteita

Pahimmat rakenteelliset vauriot ovat nähtävissä alueella, jossa ennen ajanlaskun alkua oli kauppa- ja varastorakennuksia, ja jonne vierailijoilla ei ole pääsyä.

- Kauppoihin tulee talvella vettä. Se kuluttaa seinien perustusta, sanoo AFP:lle Jean-Charles Moretti, ranskalaisen antiikin arkkitehtuurin tutkimuslaitoksen IRAA:n tutkija.

- Joka vuosi keväisin huomaan, että uusia seiniä on romahtanut, sanoo Moretti, joka on osallistunut kaivauksiin saarella viimeiset 40 vuotta.

Kymmenen vuoden aikana merenpinta on noussut jopa 20 metriä joissain osissa saarta, Chankowski sanoo.

Thessalonikin Aristoteles-yliopiston viime vuonna tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että kohoavat lämpötilat yhdistettynä korkeaan kosteuspitoisuuteen voivat merkittävästi vaikuttaa tiettyjen kulttuuriperintömonumenteissa käytettyjen materiaalien kemialliseen koostumukseen.

- Ihmiskehojen tapaan monumentit on rakennettu kestämään tiettyjä lämpötiloja, sanoi tutkimuksen ohjaaja, meteorologian ja klimatologian tutkija Efstathia Tringa Kathimerini-lehdelle aiemmin tänä vuonna.

Toistaiseksi joidenkin seinien tukemiseen on Deloksella käytetty puisia tukipalkkeja, Chankowski kertoo. Jykevämmät toimet ovat monimutkaisia ja vaativat monialaisen lähestymistavan.

Lisäongelmia Deloksella aiheutuu naapurisaari Mykonokselta saapuvista turisteista, jotka usein harhautuvat pois sallituilta alueilta. Kesäisin heitä valvomassa on vain kourallinen arkeologeja.

Mykonoksella vierailee vuosittain satoja tuhansia kävijöitä.

"Hävisimme sodan"

Delos tunnettiin antiikin kreikkalaisten keskuudessa valon, taiteen ja parantamisen jumalan Apollon ja hänen sisarensa Artemiksen, metsästyksen jumalattaren, syntymäpaikkana. Apollo ja Artemis olivat tärkeimpiä jumalia sekä kreikkalaisille että roomalaisille.

Suosionsa huipulla Delos houkutteli pyhiinvaeltajia ja kauppiaita eri puolilta antiikin maailmaa ja kasvoi lopulta noin 30 000 ihmisen vilkkaaksi kaupungiksi.

Saaren suosio koitui kuitenkin sen tuhoksi. Se ryöstettiin kahdesti ensimmäisellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua ja hylättiin lopulta kokonaan.

Nyt saaren tulevaisuus näyttää jälleen synkältä.

- Kaikki rannikkokaupungit tulevat menettämään merkittäviä alueita, jotka tällä hetkellä sijaitsevat merenpinnan tasolla, sanoo Athena-Christiana Loupou, kreikkalainen arkeologi, joka opastaa ryhmiä alueella.

- Korvasimme muovipillit paperipilleillä, mutta hävisimme sodan, hän toteaa ympäristön suojeluun viitaten.