Hallintovaliokunnan käännytyslakiurakka jatkuu eduskunnassa iltapäivällä: "Neuvottelut ovat olleet vaikeita"
Valiokunta istui eilen tuntitolkulla eri kokoonpanoilla. Puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.) piti illalla kokousputken jälkeen mahdollisena, että mietintö valmistuu perjantaiaamun kokouksessa. LEHTIKUVA / Seppo Samuli
Tuomas Savonen, Markku Uhari
Eduskunnan hallintovaliokunta jatkaa niin sanottua käännytyslakia koskevan mietintönsä työstämistä vielä perjantaina iltapäivällä.
Valiokunta aloitti perjantain kokousurakkansa aamuyhdeksältä mutta lopetti kokouksen kello 10 alkaneen täysistunnon vuoksi. Seuraava kokousaika on iltapäivällä kello 15, eduskunnan viestinnästä kerrottiin aamupäivällä.
Eduskunnan puhemiesneuvosto päätti perjantaina pitää vielä toisen täysistunnon. Vaikka käännytyslakia koskeva mietintö valmistuisikin iltapäivällä ennen toisen täysistunnon loppua, alkaisi sen kunnollinen täysistuntokäsittely vasta ensi viikolla. Mietintö korkeintaan päätettäisiin jättää perjantaina pöydälle tulevia istuntoja varten.
Valiokunnassa istuva Eveliina Heinäluoma (sd.) ei uskaltanut arvioida aamun kokouksen jälkeen, valmistuuko mietintö perjantain aikana.
- Vaikea sanoa. Neuvottelut ovat olleet vaikeita, ja SDP jatkaa omien tavoitteidensa eteen työskentelyä, Heinäluoma sanoi toimittajille.
Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.) ei aamulla lähtenyt niin ikään spekuloimaan sillä, valmistuuko valiokunnan mietintö niin sanotusta käännytyslaista tänään.
"Tunnelma on hyvin ratkaisuhakuinen"
Hallintovaliokunta on käsitellyt mietintöä koko viikon ajan, eikä se torstaina illalla vielä saanut työtään valmiiksi. Hallintovaliokunnan jäsen Ben Zyskowicz (kok.) kertoi medialle perjantaiaamuna pitävänsä mahdollisena, että valiokunta jatkaisi työtään täysistunnosta huolimatta.
- Nykyään on sellainen sääntö, että erityistilanteissa, ja tämä on uusi sääntö minullekin, että erityistilanteissa tietyillä luvilla valiokunnat voivat tarvittaessa kokoontua istunnon kanssa myös samaan aikaan, hän sanoi.
Sekä Zyskowicz että Peltokangas kuvailivat aamulla valiokunnan keskustelun henkeä hyväksi.
- Tunnelma on hyvin ratkaisuhakuinen, mutta asiat ovat vaikeita, sanoi Zyskowicz.
Avuksi itärajan tilanteeseen
Käännytyslain avulla halutaan torjua Venäjän Suomen itärajalle kohdistamaa välineellistä maahantuloa. Toistaiseksi Suomi on usean kuukauden ajan pitänyt itärajan suljettuna henkilöliikenteeltä.
Lain säätämistä vaikeuttaa se, että se on ristiriidassa Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. Perustuslakivaliokunta totesi aiemmin lausunnossaan, että laki pitää siksi säätää perustuslain mukaisessa säätämisjärjestyksessä. Jotta laki saataisiin voimaan tämän vaalikauden aikana, se pitää julistaa kiireelliseksi, mihin tarvitaan eduskunnan viiden kuudesosan hyväksyntä.
Vasemmistoliitto on ilmoittanut vastustavansa käännytyslakia ja vihreissäkin lakiesitykseen suhtaudutaan kriittisesti. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on ilmoittanut julkisuudessa äänestävänsä lakiesitystä vastaan.
Vihreillä oli perjantaina aamulla eduskuntaryhmän kokous, jossa ryhmä keskusteli tämänhetkisestä tilanteesta.
- Virallista ryhmäpäätöstä ei ole tehty, mutta tosi kriittinen on se kanta, mikä tässä on viime päivinä tullut ilmi, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne (vihr.) kommentoi ennen vihreiden kokousta perjantaina.
SDP vaatinut lisäkierrosta eduskunnassa
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n johto on toistuvasti vaatinut julkisuudessa, että hallintovaliokunnan mietintö kävisi vielä uudemman kerran perustuslakivaliokunnassa. SDP on myös vaatinut lakiesitykseen muutoksia perustuslakivaliokunnan aiemman lausunnon pohjalta.
Aiemmin tällä viikolla SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen totesi Ylen A-studiossa, että toinen perustuslakivaliokunnan lausunto olisi tärkeä eduskunnan oikeusturvan kannalta. Lisäksi Tuppurainen sanoi haastattelussa SDP:n vaativan, että eduskunnalla olisi rooli käännytyslain käyttöönotossa.
Nykyesityksessä lain käyttöönoton tarpeen toteaisi valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin kanssa.
Puolue on Tuppuraisen mukaan halunnut myös tarkennuksia lakiesityksen tekstiin. Puolue on muun muassa vaatinut, että rajalta lain nojalla käännytetyllä olisi käytössään jokin oikeussuojakeino. Samaa edellytti tosin myös perustuslakivaliokunta omassa, viime viikolla valmistuneessa lausunnossaan.
Perustuslakivaliokunta sinänsä piti niin sanotun käännytyslain esittämiä toimia välttämättöminä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Perustuslakivaliokunta kuitenkin vaati lakiesitykseen muutoksia, jotta käännytyslaissa säädetyt toimivaltuudet olisivat riittävän tarkasti rajatut.
Vihreiden Harjanne arvioi perjantaina, ettei perustuslakivaliokunnan lisälausunnosta olisi hänestä haittaakaan.
- Ollaan perustuslain äärellä erittäin tarkasti. Sinällään oma käsitykseni on, että (käännytys)lain rakenteen peruslähtökohdat ovat se ongelma perustuslain kannalta. En sitten tiedä, mitä se kierros lopulta tuottaa. Aika näyttää, mutta ei siitä ainakaan mitään haittaa ole, hän sanoi STT:lle perjantaina.