Entinen pitkän linjan kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä on kuollut

Entinen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä oli kotoisin Lapista ja syntynyt Rovaniemellä. Arkistokuva eduskunnan täysistunnosta vuodelta 2010. LEHTIKUVA / Kimmo Mäntylä

Eetu Halonen

Entinen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä on kuollut 76-vuotiaana. Asian vahvistaa tekstiviestissään STT:lle vasemmistoliiton Lapin piirin toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki.

Hänen mukaansa Tennilä kuoli lauantaina. Lapin Kansa kertoo, että Tennilä kuoli pitkäaikaiseen sairauteen. Tennilän kuolemasta uutisoi aiemmin tänään Iltalehti.

Tennilä toimi kansanedustajana vuodesta 1975 vuoteen 2011 saakka. Hän nousi eduskuntaan vuonna 1975 SKDL:n riveistä ja toimi puolueen kansanedustajana vuoteen 1986 asti.

Tämän jälkeen hän oli vasemmistopuolue demokraattisen vaihtoehdon kansanedustaja vuosina 1986-1990, vasemmistoryhmän kansanedustaja vuosina 1995-1999 ja vasemmistoliiton vuosina 1990-1995 sekä 1999-2011.

Hän oli koulutukseltaan sosionomi Tampereen yliopistosta. Ennen kansanedustajan uraansa Tennilä työskenteli toimittajana vuosina 1966-1975.

Tennilä oli myös ahkera kirjailija, joka julkaisi proosan, lastenkirjojen ja poliittisten muistelmien lisäksi useita runoteoksia.

Tennilällä on kaksi aikuista lasta, Arto ja Tiina.

Nimi kansalliskirjailijan tuotannosta

Tennilä oli kotoisin Lapista ja syntynyt Rovaniemellä. Veteraanipoliitikko kertoi 70-vuotishaastattelussaan STT:lle vuonna 2017, kuinka hän oli saanut nimensä Aleksis Kiven tuotannosta – kätilön ehdotuksesta.

– Synnyin kotimökissä. Koska oli Aleksis Kiven päivä, apuna ollut kätilö ehdotti äidille, että lainataan pojalle nimet Kiven Nummisuutareista ja Seitsemästä veljeksestä, Tennilä kertoi.

Merkkipäivähaastattelun aikoihin hän oli ollut eläkkeellä kansanedustajan tehtävistä kuusi ja puoli vuotta. Työ politiikan parissa kuitenkin jatkui vielä Rovaniemen kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa.

– Mihinkäs tiikeri raidoistaan pääsisi, Tennilä nauroi.

“Hyvinvointivaltio ei ole valmis”

Tennilän tie kulki politiikkaan 1960- ja 1970-lukujen yhteiskunnallisessa ilmapiirissä.

Taustalla vaikuttivat paitsi lapsuuden niukat olot Rovaniemellä Tennilän kylässä, myös tajuntaan myöhemmin porautuneet televisiokuvat Vietnamin sodasta.

Tennilä koki, että laitavasemmistossa oli voimaa haastaa vallitseva järjestelmä. Jälkikäteen voidaan todeta, että vallankumousta ei koskaan tullut, ja vasemmiston kannatus on sittemmin hiipunut noiden vuosien kulta-ajoista.

Tennilä katsoi vuonna 2017, että vasemmistolla oli myös peiliin katsomisen paikka.

– Vasemmisto teki 1990-luvulla traagisen virheen, kun se lähti hallituksessa mukaan kovaan leikkauspolitiikkaan. Terä tylsyi, eikä uskottavuutta voi menettää monta kertaa, Tennilä pohti.

Hän kuitenkin näki, että tekemistä riitti vielä eikä vasemmiston työsarka ollut lopussa.

– Ei hyvinvointivaltio ole valmis. On paljon pienituloisia. Vasemmistolaisen ajattelun täytyy lähteä siitä, että kaikki pysyvät kyydissä.