Tämän näköinen Eduskuntatalosta piti alun perin tulla 116 vuotta sitten – Venäjän keisari kielsi
Eliel Saarinen laati alkuperäisen mahtipontisen suunnitelman Suomen parlamenttirakennuksesta vuonna 1908. Huipulta olisi nähnyt Viron ja Suomen puoliväliin. Venäjän keisari kielsi suunnitelman toteuttamisen.
Useimmat suomalaiset tietävät, miltä Helsingin Etu-Töölössä sijaitseva Eduskuntatalo näyttää. Vuosina 1927–1931 rakennetun talon ei kuitenkaan alun perin pitänyt näyttää tältä eikä sijaita toteutuneella paikallaan.
Suomen eduskunta perustettiin uudella valtiopäiväjärjestyksellä vuonna 1906, ja se aloitti toimintansa ensimmäisten eduskuntavaalien jälkeen 1907. Tuossa vaiheessa Suomi oli vielä suuriruhtinaskunta osana Venäjän keisarikuntaa.
Eduskuntaa edeltäneen lainsäädäntöelimen eli säätyvaltiopäivien kokoontumispaikka, Helsingin Kruununhaassa sijaitseva Säätytalo, oli kuitenkin liian pieni kahdellesadalle kansanedustajalle.
Kun muutaman kuukauden ajan oli ensin kiistelty siitä, pitäisikö Säätytaloa laajentaa vai rakentaa eduskunnalle aivan uusi kokoontumistila, päätettiin isommasta parlamenttirakennuksesta järjestää arkkitehtikilpailu. Vuonna 1908 eli 116 vuotta sitten järjestetyn kilvan voitti kuuluisa Eliel Saarinen.
Saarisen kilpailutyöstä kerrotaan muun muassa Helsingin Sanomien seitsemän vuoden takaisessa laajassa jutussa. Aihetta on käsitelty myös Liisa-Maria Hakala-Zilliacuksen kirjassa Suomen Eduskuntatalo (2002), joka Arkkitehtuurimuseon ja Ylen uutisen ohella osoittaa tämän jutun alussa näkyvän kuvan oikeaksi.
Saarisen suunnitelma sijoittui Tähtitorninmäelle eli huomattavasti lähemmäs merta kuin mihin Eduskuntatalo toteutui pari vuosikymmentä myöhemmin J. S. Sirénin suunnittelemana.
Vuoden 1908 eduskuntavaalien jälkeen kiistely Säätytalon laajennuksen ja uuden Eduskuntatalon välillä jatkui. Lopulta 24. lokakuuta 1908 eduskunta päätti rakennuttaa uuden talon, HS kirjoittaa.
Alkuperäinen suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut, sillä Venäjän keisari Nikolai II kielsi sen. Hän piti mahdottomana, että pieni suuriruhtinaskunta pystyttäisi eduskunnalleen niin ison rakennuksen.
Eduskunta päätyi kokoontumaan väistötiloissa aina lopullisen Eduskuntatalon valmistumiseen asti – ensin Helsingin vapaapalokunnalla, sitten niin sanotussa Heimolan talossa.
Näköala Suomen ja Viron puoliväliin
Saarisen suunnitelmaa on toistuvasti kuvailtu mahtipontiseksi. Sen tornin huipulta olisi nähnyt kauas Suomenlahden ulapalle, monissa lähteissä todetaan.
Mutta kuinka kauas? Se voidaan laskea trigonometrian yhtälöistä, jos tiedetään mäen huipun korkeus merenpinnasta sekä tornin korkeus maanpinnasta.
Helsingin kaupungin karttapalvelun mukaan Tähtitorninmäen huippu kohoaa 32 metriin merenpinnasta.
Lakikorkeus tuskin olisi vastannut rakennuksen lattiatasoa. Lattia olisi jäänyt hieman alemmas, kun mäen huippua olisi jouduttu tasoittamaan. Koska 30 metrin korkeuskäyrän yli nousee jo Tähtitorninmäellä jo melko iso alue – noin puoli hehtaaria – oletettakoon lattiataso 30 metriksi.
Saarisen suunnitteleman talon korkeutta ei ikävä kyllä mainita yhdessäkään toimittajan käyttämässä lähteessä. Tämän uutisen alussa esitetystä kuvasta sekä Ylen nuoriso-ohjelma Kioskin löytämien piirustusten kuvista voidaan kuitenkin tehdä arvioita.
Talon torni vaikuttaa noin 35-metriseltä, mikä on jonkin verran enemmän kuin toteutuneen Eduskuntatalon 25 metriä. Päätelmä perustuu skaalaamiseen rappusissa näkyvästä porraskorkeudesta perspektiivi huomioiden (rappuset ovat lähempänä kuvan katselupistettä kuin torni).
Ikkunoiden korkeus on sopusoinnussa tämän laskelman kanssa, vaikka 35 metrin rakennuskorkeus tarkoittaakin, että Saarinen suunnitteli ikkunat isoiksi – yli kolme metriä korkeiksi
Toisin sanoen Saarisen ehdottaman parlamenttirakennuksen huippu olisi noussut noin 65 metriä merenpinnan yläpuolelle.
Etäisyys, johon asti merenpinta näkyisi, lasketaan yhtälöstä
d = R arccos (R / (R + h))
missä arkuskosini-funktion antama kulma ilmaistaan radiaaneina, ja missä d on etäisyys, R Maapallon säde (keskimäärin 6 371 000 m) ja h korkeus merenpinnasta eli tässä 65 m. Kaava perustellaan geometrisesti, minkä yksityiskohdat sivuutetaan tässä.
Tulokseksi saadaan noin 29 kilometriä, eli näkyvyys yltää Suomenlahden puoliväliin. Tähtitorninmäeltä katsoen lähin paikka Virossa on nimittäin Pranglin saaren pohjoiskärki 57 kilometrin päässä.
Tallinnan keskustan rantaan on Helsingin keskustasta melko tarkkaan 80 kilometriä. Tästä matkasta 29 kilometriä tekee 36 prosenttia eli reilun kolmasosan.