On olemassa myös myönteistä stressiä - näin erotat sen haitallisesta tai pitkittyneestä stressistä
Älä epäröi olla yhteydessä ammattilaiseen, jos omat konstit eivät tunnu riittävän stressin hallintaan.
On olemassa myös myönteistä stressiä - näin erotat sen haitallisesta tai pitkittyneestä stressistä
Stressi sanana kalskahtaa monen korvaan ikävästi, mutta kaikki stressi suinkaan ei ole niin negatiivista kuin sana antaa ymmärtää. Toisinaan stressi voi olla myös niin sanotusti myönteistä, jolloin se ilmenee ikään kuin työn imuna ja kykynä saada paljon asioita aikaan.
Usein näin ei kuitenkaan ole, vaan stressi alkaa ennemmin tai myöhemmin vaikuttaa kokonaisvaltaisesti henkiseen sekä fyysiseen hyvinvointiin.
Stressi voi ilmetä lukemattomin eri tavoin. Tunnettuja fyysisiä oireita haitallisesta stressistä voivat monilla olla kuitenkin vatsavaivat, päänsäryt, selkäkivut, sydämentykytykset tai puristava tunne rinnassa, unettomuus tai muut uniongelmat tai esimerkiksi jatkuva flunssakierre.
Vakavimmissa tilanteissa stressi voi myös johtaa tai altistaa esimerkiksi masennukselle tai työuupumukselle. Psyykkisten ongelmien lisäksi stressi lisää sydänvaivojen riskiä.
Psyykkisellä tasolla stressi voi oireilla esimerkiksi vaikeutena rentoutua sekä hyvän olon ja mielihyvän kokemusten puuttumisena. Mieli voi olla matalalla tai pinna kireälla, jolloin ärtyä saattaa nopeastikin. Toimeen tarttuminen voi myös muodostua hankalaksi ja yleinen ahdistuneisuus vaivata. Toisinaan stressi on jo niin voimakasta, että päiviä kuormittaa tunne siitä, ettei selviä.
Mieli ry on myös listannut sivuillaan, kuinka stressin kierteen voi pyrkiä omalla toiminnallaan katkaisemaan. Jos stressi on kuitenkin jatkunut jo pitkään, eivätkä omat toimet sen hillitsemiseksi tunnu enää riittävän, kannattaa kuitenkin aina harkita ammattilaisen pakeille hakeutumista.
Katkaise stressin kierre
1. Huolehdi riittävästä palautumisesta sekä yöunesta. Jos levolle ei ole järjestetty riittävästi aikaa, on päivän askareistakin hankala jaksaa suoriutua.
2. Voitko itse karsia stressaavia tekijöitä tai työkuormaa? Mieti voitko itse järjestellä esimerkiksi työtehtäviäsi uudelleen niin, että työtaakka kevenisi tai tahti hidastuisi. Älä epäröi olla yhteydessä esimerkiksi lähiesihenkilöösi, mikäli tunnet, ettet selviä itse työtaakkasi alla. Tarkistakaa myös yhdessä, että tavoitteet työssä ovat työntekijälle realistiset ja saavutettavissa ilman uupumuksen rajoilla hikoilua.
3. Opettele sanomaan myös ei. Kaikkeen ei tarvitse suostua, eikä yksi ihminen pysty venymään kaikkialle. Opettele sanomaan ei ja asettamaan omat rajasi, jottei niitä toisten toimesta jatkuvasti ylitetä.
4. Muista etsiä stressaavien asioiden vastapainoksi kivoja asioita. Pidä yhteyttä ystäviin, etsi aikaa liikunnalle, hemmottele itseäsi tai tee aikaa asioille, jotka tekevät sinut iloiseksi.
5. Jätä työt työajalle. Älä palaa työn pariin enää vapaa-ajallasi, vaan pyhitä vapaa-aika vain levolle, palautumiselle ja muille asioille kuin työlle.
6. Huolehdi myös fyysisestä hyvinvoinnista. Karsi alkoholinkäytöstä, kiinnitä huomiota ruokailutottumuksiisi ja liiku säännöllisesti. Mieli ja keho ovat psykofyysinen kokonaisuus, jossa tarvitaan molempien hyvinvointia.
Lähteet: Mieli ry, Pihlajalinna, Duodecim Terveyskirjasto