Olli Rehnin korkokommentti puhutti Helsingissä – Italian keskuspankin pääjohtaja torjui ”arvailun”
Keskuspankkiireita eri maista oli äänessä keskiviikkona Suomen Pankin järjestämässä rahapolitiikkakonferenssissa.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn tarkensi korkokommenttejaan Suomen Pankin järjestämässä rahapolitiikkakonferenssissa Helsingin Kulttuurikasarmilla keskiviikkona.
Uutistoimisto Bloombergille aiemmin antamassaan haastattelussa Rehn oli sanonut, että markkinoiden koronlaskuodotukset ovat perusteltuja.
Markkinoilla odotetaan, että Euroopan keskuspankki (EKP) tekisi ohjauskorkoon tänä vuonna vielä kaksi 0,25 prosenttiyksikön koronlaskua. Rehn kuuluu EKP:n neuvostoon.
Konferenssissa puhuneelta Italian keskuspankin pääjohtajalta Fabio Panettalta kysyttiin hänen puheenvuoronsa jälkeen, mitä mieltä hän on Rehnin näkemyksestä kahdesta koronlaskusta loppuvuodelle.
Panetta veti vastauksessaan hyvin virallista linjaa.
”Meidän ei pitäisi lähteä arvailemaan, koska niin monet asiat voivat muuttaa rahapolitiikan näkymiä”, hän sanoi.
Tämän jälkeen Rehn pyysi puheenvuoroa ja halusi tarkentaa uutisoitua näkemystään.
”Näkemykseni mukaan odotukset koronlaskuista ovat perusteltuja kohtuullisen kehityksen jatkuessa sellaisissa puitteissa, joissa inflatorinen prosessi kehittyy edelleen ennustamallamme tavalla”, Rehn sanoi.
Hän huomautti että taloudelliseen kehitykseen liittyy edelleen merkittäviä riskejä esimerkiksi geopoliittisiin tapahtumiin liittyen. Rehn myös toisti aiemman lausuntonsa, ettei EKP sitoudu tiettyyn polkuun, vaikka koronlaskuja sopiikin odottaa.
”Kommentoin asiaa viimeaikaisen kehityksen puitteissa niillä ehdoin, että meneillään oleva inflatorinen prosessi jatkuu ennustetulla tavalla”, hän muotoili englanniksi.
Laskimme, kannattaako 12 kuukauden euribor vaihtaa lyhyempään – Löytyi satojen eurojen hyöty Tähän korkoon laina kannattaa nyt sitoa
Vakautunut inflaatio
Rehn käsitteli omassa puheessaan muun muassa sitä, kuinka keskuspankki on kesästä 2022 alkaen nostanut korkoja poikkeuksellisen nopeasti ja johdonmukaisesti poikkeuksellisen kovan inflaatiovauhdin takia.
”Tavoitteemme oli strategiamme mukaisesti taltuttaa inflaatiota keskipitkällä aikavälillä estämällä palkkahintakierre ja pitää siten inflaatio-odotukset ankkuroituina”, Rehn sanoi.
”Mielestäni tämä tavoite on suurilta osin saavutettu. Kahden prosentin inflaatiotavoitteemme ja rahapolitiikkamme suuntautuminen keskipitkällä aikavälillä ovat mahdollistaneet pehmeän laskeutumisen. Talouskasvu on ollut hieman vaimeaa ohjauskorkojen noston johdosta, mutta sitkeän taloudellisen kriisin riskiltä on vältytty ja inflaatio on vakautunut 2-3 vuoden aikana”, hän jatkoi.
Rehn toi esiin puheessaan, kuinka joidenkin mielestä keskuspankki eivät painaneet korkojen noston aloittamisessa jarruja tarpeeksi aikaisin.
”Monet meistä päätöksentekijöistä olisivat itseasiassa ollut valmiita nostamaan korkoja jo maaliskuussa 2022 inflaation kiihtyessä, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi paluun brutaalin geopolitiikan aikakauteen ja loi valtavan epävarmuuden pilven Euroopan talouteen”, hän sanoi.
Rehn sanoi puheessaan, että geopolitiikka tulee jatkossakin tulevina vuosina muokkaamaan rahapolitiikan toimintaympäristöä.
”Maailmantaloudessa tapahtuvat muutokset kauppasodista toimitusketjujen poikkeamiin lisäävät todennäköisesti taloudellisten sokkien ja inflaation volatiliteetin todennäköisyyttä”, hän kommentoi.
”Mutta geopolitiikalla ja erityisesti nykyisellä geotaloudellisella pirstoutumisella voi olla myös suuri vaikutus uuteen tasapainotilaan, joka saadaan, kun nykyinen korkosykli on päättynyt”, Rehn jatkoi.
Italian Panetta sanoi omassa puheessaan, että inflaatio on laskusuunnassa ja inflatorinen prosessi etenee odotusten mukaisesti.
Hänen mukaansa rahapolitiikan sopeuttamista tulee jatkaa inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi, mutta rahapolitiikkaa pitää olla myös valmis säätämään mahdollisten taloudellisten sokkien iskiessä.
”Nykyinen makrotaloudellinen kuva vaatii rahapolitiikan normalisointia”, hän muotoili puheessaan.
Konferenssissa olivat äänessä myös EKP:n pääekonomisti Philip Lane, Tanskan keskuspankin Signe Krogstrup, Latvian keskuspankin Mārtiņš Kazāks sekä Fedin neuvonantaja Annette Vissing-Jørgensen.
Koronlaskut käynnistyivät
EKP laski ohjauskorkojaan aiemmin kesäkuussa 0,25 prosenttiyksikköä. Kyseessä oli ensimmäinen koronlasku sitten vuoden 2019.
Perusrahoitusoperaatioiden korko on nyt 4,25 prosentissa, maksuvalmiusluoton korko 4,50 prosentissa ja seuratuin ohjauskorko eli talletuskorko 3,75 prosentissa.
Markkinat odottavat tällä hetkellä loppuvuodelle EKP:lta vielä kahta 0,25 prosenttiyksikön koronlaskua.