Monet yleiset suomalaiset lintulajit vähenevät – punarintoja on ollut näin vähän viimeksi 1980-luvulla
Esimerkiksi punarinnan pesimäkanta oli noin neljänneksen pienempi kuin edellisenä kesänä. LEHTIKUVA / Jarno Mela
Tanja Paananen
Moni varhainen muuttolintulaji oli tavallista vähälukuisempi tämän kesän pesimälintulaskennoissa, kertovat Luonnontieteellinen keskusmuseo ja lintuharrastus- ja suojelujärjestö BirdLife.
Väheneminen voi johtua kevään takatalvista. Lintuharrastajien laskennat osoittavat kuitenkin monen yleisen lintulajin pitkäaikaisen taantumisen.
Esimerkiksi punarinnan, laulu- ja räkättirastaan sekä töyhtöhyypän pesimäkanta oli noin neljänneksen pienempi kuin edellisenä kesänä.
- Huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa koettujen runsaslumisten takatalvien aikaan moni muuttolintu oli ehtinyt saapua Suomeen ja jopa aloittaa pesintänsä. Lumiset olosuhteet johtivat niin aikuisten lintujen korkeaan kuolleisuuteen kuin pesintöjen epäonnistumiseen, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta tiedotteessa.
Tiedotteen mukaan esimerkiksi punarintoja on Suomessa ollut viimeksi näin vähän 1980-luvun kovien talvien jälkeen.
Elinympäristö ja ilmastonmuutos vaikuttavat
BirdLife Suomen suojeluasiantuntijan Tero Toivasen mukaan pajulinnun, peipon, vihervarpusen ja harmaasiepon kannat olivat tänä kesänä alhaisimpia koko 2000-luvulla. Punarinnan ja räkättirastaan ohella ne kuuluvat Suomen kymmenen runsaimman lintulajin joukkoon.
- Yhteenlaskettuna näiden lajien väheneminen tarkoittaa noin 7,5 miljoonan pesivän lintuparin katoamista Suomesta parissa vuosikymmenessä, sanoo Toivanen tiedotteessa.
Tämän vuoden lintulaskennat osoittivat toisaalta myös, että moni eteläinen lintulaji runsastuu. Laskennoissa havaittiin sepelkyyhkyjä, mustapääkerttuja, tiltaltteja sekä musta- ja kulorastaita enemmän kuin koskaan ennen.
Lehikoisen mukaan lintukantoihin vaikuttavat sekä ihmisen aiheuttama elinympäristöjen köyhtyminen että ilmastonmuutos.
- EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanolla Suomessa voidaan parantaa esimerkiksi monien taantuneiden pelto-, suo- ja metsälintujen elinympäristöjä, Lehikoinen sanoo tiedotteessa.
Luomuksen ja BirdLife Suomen koordinoimia pesimälintulaskentoja tekevät pääosin vapaaehtoiset lintuharrastajat. Tältä vuodelta harrastajat ovat ilmoittaneet tietoja yli 220 kohteesta.