Kaksoisroolit lisäävät korruption riskiä suomalaisessa urheilussa

Suomi on vähiten korruptoituneiden maiden listalla vuodesta toiseen aivan kärkipäässä, mutta asiantuntijan mukaan myös Suomessa on korruptiota. LEHTIKUVA / Timo Jaakonaho

Tapio Keskitalo

Urheilu on yksi merkittävimmistä korruptioriskin alueista. Näin toteaa oikeusministeriön erityisasiantuntija Venla Mäntysalo.

Huippu-urheilussa ovat nousseet ikäviin otsikoihin muun muassa Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan takavuosien laajamittaiset korruptioskandaalit. Lähimenneisyyden kohut ovat varjostaneet myös esimerkiksi Kansainvälistä olympiakomiteaa KOK:ta ja Kansainvälistä yleisurheiluliittoa WA:ta eli entistä IAAF:ää.

Mäntysalon mukaan korruption riskialueita ovat urheilussa esimerkiksi kansainväliset suurtapahtumat ja niiden myöntämiset, etenkin isojen kisojen hankinnat, infrastruktuuri, palveluiden ostaminen sekä rakentaminen. Oma lukunsa ovat doping ja ottelumanipulaatiot.

– Ottelumanipulaatio on osa-alue, josta myös meidän alhaisen korruption maana pidetty Suomemme on saanut osansa, Mäntysalo muistutti eettisten asioiden neuvottelukunnan seminaarissa Helsingissä huhtikuussa.

Eturistiriitoja ja kaksoisrooleja

Suomi on vähiten korruptoituneiden maiden listalla vuodesta toiseen aivan kärkipäässä. Mäntysalon mukaan myös Suomessa on korruptiota, sillä monet mittaukset keskittyvät lahjontaan.

– Meillä ahneuteen perustuvaa ilmilahjontaa on vähemmän, mutta on piilevää ja harmaalla alueella olevaa rakenteellista korruptiota.

Suomalaisessa urheilussa piirit ovat pienet ja päällekkäisiä rooleja syntyy helposti.

– Kun tulee järjestelmän sisäisiä päällekkäisjäsenyyksiä, niissä kohdissa kannattaa oikeasti olla tarkkana, ettei päädy neuvottelemaan itsensä kanssa, johtava tutkija Kati Lehtonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sanoi huhtikuun seminaarissa.

Mäntysalo nostaa saman asian esille.

– Korruption näkökulmasta riskinä on, että suomalaisessa urheilussa voi helposti toteutua eturistiriita- ja kaksoisroolitilanteita.

Lehtonen muistuttaa, että “lajiliitoissa kaupalliset myyntiyhtiöt alkavat olla aika lailla valtavirtaa” myös Suomessa.

– Kisatapahtumia osakeyhtiöitetään, jolloin tullaan kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin rajapintoihin siinä, millaisilla talouden logiikoilla ja minkälaisella avoimuusperiaatteella niissä toimitaan, hän sanoo.

Lisäksi lajiliitot omistavat muun muassa urheiluopistoja.

– Täytyy tarkkaan katsoa, kuka mihinkin pannaan istumaan, jotta ollaan päätöskykyisiä, Lehtonen sanoo.

Kansainvälisessä päätöksenteossa ongelmia

Suomen olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto toisaalta muistuttaa, että moniin muihin maihin verrattuna Suomessa ollaan hyvän hallinnon osalta “aika hyviä”.

Olympiakomitean toimitusjohtajaksi huhtikuussa 2022 nimetty Susiluoto sanoo olevansa yllättynyt siitä, miten vanhanaikaisia kansainvälisen urheilupäätöksenteon rakenteet saattavat olla.

– Siellä ollaan ihan perusasioiden äärellä: ovatko budjetit avoimia, tuleeko monta hakijaa vai vain yksi, josta niin sanotusti äänestetään, tiedetäänkö mistä raha tulee ja miten se käytetään, kuka tekee päätökset ja millä tavalla kohdellaan heitä, jotka ovat eri mieltä esimerkiksi venäläisten ja valkovenäläisten osallistumisesta kansainväliseen urheiluun, Susiluoto listaa.

Korruptioriskiä saattaa nostaa myös rahan vähyys.

– Suurin osa urheilijoista, valmentajista ja seuratoimijoista menee Suomessa aika köyhyysrajan lähellä, jolloin houkuttelemisia korruptioon ja väärille teille menemiseen voi tulla, Susiluoto sanoo.