Suomen reaktio Venäjän väitettyihin meriraja-aikeisiin oli diplomaattinen onnistuminen, arvioi asiantuntija

Venäjän mahdollisista aikeista muuttaa Suomen ja Liettuan vastaisia merirajojaan Itämerellä on tiistai-illasta alkaen välittynyt julkisuuteen osin ristiriitaista tietoa. Arkistokuva Virolahdelta. Venäjä näkyy vastarannalla. LEHTIKUVA / Jussi Nukari

Maiju Ylipiessa

Suomen reaktio Venäjän väitettyihin meriraja-aikeisiin oli diplomaattinen onnistuminen, josta kertoo myös Venäjän peruuttelu asiassa keskiviikkona. Näin arvioi Tampereen yliopiston globaalihistorian apulaisprofessori, Venäjä-asiantuntija Rinna Kullaa.

- Suomen ulkopoliittinen ja diplomaattinen johto onnistuivat vuoropuhelussa. Sen sijaan, että oltaisiin annettu hirveän jyrkkä reaktio, keskusteltiin asiasta ja otettiin siitä selvää, Kullaa sanoo.

Suomen ulkoministeriöstä viestittiin torstaina STT:lle, että Suomen Moskovan-suurlähetystö on ollut yhteydessä Venäjän ulkoministeriöön ja pyytänyt asiasta selvitystä. Venäjän Helsingin-suurlähettilään puhuttelemiselle ei toistaiseksi oltu nähty perusteita.

Liettua sen sijaan kutsui keskiviikkona Venäjän suurlähetystön edustajan puhutteluun.

Venäjä: Rajamuutos olisi "tekninen"

Venäjän mahdollisista aikeista muuttaa Suomen ja Liettuan vastaisia merirajojaan Itämerellä on tiistai-illasta alkaen välittynyt julkisuuteen osin ristiriitaista tietoa.

Myöhään tiistaina ja aikaisin keskiviikkona muun muassa Kyiv Independent ja Moscow Times kertoivat Venäjän olevan aikeissa muuttaa yksipuolisesti Suomen ja Liettuan vastaisia merirajojaan Itämerellä. Keskiviikkona puoliltapäivin Venäjän valtiolliset uutistoimistot Tass ja Interfax kuitenkin uutisoivat sotilasdiplomaattilähteeseen nojaten, ettei Venäjällä ole aikomustakaan siirtää kyseisiä rajoja.

Myös Venäjän hallinnon verkkosivuilla julkaistu rajojen siirtämistä koskenut asiakirja ilmeisesti poistettiin.

Kremlin edustaja Dmitri Peskov sanoi keskiviikkona toimittajille, ettei meriraja-asiaan sisältynyt "mitään poliittista". Kullaa näkee myös Peskovin kommentin osoituksena Venäjän peruuttelusta asiassa - vaikka toisaalta on selvää, että rajasuhteet ovat osa ulkopolitiikkaa.

Torstaina ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova puolestaan sanoi, että puolustusministeriön aie muuttaa Venäjän merirajaa Itämerellä on luonteeltaan "tekninen" eikä turvallisuuspoliittinen. Zaharovan kommentista uutisoi asiasta tiedotustilaisuudessa kysynyt Helsingin Sanomat.

Itämeren tilanne kiristynyt

Merirajoista virinnyt jupakka kertoo Kullaan mukaan kiristyneistä kansainvälisistä suhteista Itämerellä ja sen ympäristössä.

- Yleensähän rajoista neuvotellaan kahdenvälisesti. Suomi ja Virokin esimerkiksi usein neuvottelevat omista kaupallisista vesistään ja pitävät huolta, että siihen jää kansainväliset vedet väliin, Kullaa sanoo.

- Se, että näin käy, on se sitten provosointia tai virhe, kertoo kiristyneistä väleistä.

Kullaa näkee merirajajupakan ennen kaikkea osana pidempää tapahtumasarjaa: Venäjää lukuun ottamatta Itämerta ympäröivistä maista on kaikista tullut Naton jäseniä, Itämeren ja Venäjälle kuuluvan Kaliningradin ilmatilaan on liittynyt kysymyksiä, ja samalla Ukrainan sota jatkuu edelleen.

Kullaan mukaan on vaikeaa arvioida, onko kyse tahallisesta provosoinnista tai hämmentämisestä vai esimerkiksi huonosta viestinnästä tai jopa vahingosta.

Ajallisesti meriraja-aikeista uutisointi osui samaan hetkeen kuin Suomen käännytyslain eteneminen eduskunnan käsittelyyn. Kullaan mukaan on kuitenkin vaikea sanoa, onko tapaus reaktio johonkin yksittäiseen asiaan, sillä taustalla on voinut vaikuttaa moni tekijä niin Itämeren ympäristössä kuin laajemmassa kansainvälisessä kontekstissa.

Torstaina puolestaan uutistoimisto BNS ja Viron yleisradio ERR uutisoivat Venäjän rajavartioston poistaneen aamuyöllä Narvajoesta Viron vesiltä väylää merkitseviä poijuja. Kullaa ei suoraan yhdistäisi Viron tapausta merirajakysymykseen, mutta katsoo senkin liittyvän kiristyneisiin suhteisiin Itämerellä.

Vesiväylä Venäjälle tärkeä

Presidentti Alexander Stubb arvioi STT:lle keskiviikkona, että Venäjän mahdollisissa aikeissa siirtää merirajaa saattaisi olla kyse hybridioperaatiosta. STT haastatteli Stubbia ennen kuin venäläisuutistoimistot kertoivat, ettei Venäjällä olisi aikomustakaan siirtää merirajoja.

Presidentti kertoi torstaina, että Venäjän mahdollisista suunnitelmista Suomen merirajan määrittelemiseksi uudelleen ei ole tullut uutta tietoa. Stubb kehotti suomalaisia pysymään edelleen rauhallisina.

- Me tulemme näkemään nyt paljon tällaista hybridivaikuttamista, Stubb sanoi vierailullaan Utsjoen Nuorgamissa.

Kullaa sen sijaan ei määrittelisi tapausta hybridivaikuttamiseksi. Hän katsoo, että hybridivaikuttamisessa on enemmän kyse epäsuorasta, osittain peitellystä vaikuttamisesta, joka voi tapahtua vaikkapa sosiaalisen median kautta.

- Rajasuhteet kuitenkin kuuluvat maiden välisiin suhteisiin, Kullaa sanoo.