Mielenterveysongelmat yleistyvät erityisesti tytöillä - yhdellä ryhmällä kehitys kuitenkin posiitivista
Tyttöjen mielenterveysongelmat ovat vain yleistyneet viime vuosina.
Mielenterveysongelmat yleistyvät erityisesti tytöillä - yhdellä ryhmällä kehitys kuitenkin posiitivista
Erityisesti tyttöjen mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet koronapandemian jälkeen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Kouluterveyskyselyssä lähes kolme neljästä tytöstä kertoi mielenterveysongelmista. Ongelmat eivät olleet suinkaan vähentyneet viime vuosien aikana, vaan päin vastoin yläkouluikäisillä tytöillä jopa yleistyneet koronan jälkeisinä vuosina. THL:n tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu pitää kuitenkin yllättävänä kehityksenä sitä, että pandemian päätyttyä mielenterveysongelmien määrä ei ole vieläkään kääntynyt laskuun.
- Pandemian jo väistyttyä olisi kuitenkin ollut oletettavaa, että oireilu lähtisi vähenemään, mutta näin ei ole tapahtunut, Kiviruusu kommentoi.
Yläasteen 8.-ja 9.- luokkalaisilla tytöillä mielenterveysongelmia eli tutkimuksessa mitattuja masennusta, ahdistusta, syömishäiriöoireilua, itsetuhoisuutta tai näiden kasaantumista oli lähes kolmella neljästä. Jopa 73 prosenttia tytöistä vastasi kokevansa yllä mainituista vähintään yhtä ja lähes puolet kahta. Tytöistä siis valtaosalla on joitakin mielenterveyden ongelmia.
- Nämä luvut kyllä haastavat sitä yleistä sanontaa, että suurin osa nuorista voi hyvin, Kiviruusu kommentoi.
Poikien tulos kyselyssä oli hieman positiivisempi. Yksinäisyyden kokemuksetkin olivat vähentyneet koronavuosista, mutta Kiviruusu huomauttaa, ettei poikienkaan tuloksissa päästy yhdessäkään tutkimuskysymyksessä koronavuosia edeltävälle tasolle.
- Silti, yhdessäkään tutkitussa mittarissa ei ollut palattu lähellekään pandemiaa edeltävää tasoa minkään ryhmän osalta.
Positiivinen käänne
Tutkimuksessa positiiviseksi muutokseksi osoittautui kuitenkin se, että transnuorten keskuudessa masennus ja ahdistuneisuus olivat kääntyneet laskuun.
Tutkimus itsessään ei paneutunut posiitivisen kehityksen syihin, mutta THL:n erikoistutkija Laura Sares-Jäske. uskoo, että yhteiskunnassa viime vuosina tehdyt toimet transsukupuolisten oikeuksien parantamiseksi kuten lakimuutos sukupuolen vahvistamisesta ovat vaikuttaneet kohentavasti myös transnuorten mielialaan.
- Syitä ei tämän tutkimuksen perusteella voida todentaa, mutta keväällä 2023 voimaan tulleella lailla sukupuolen vahvistamisesta, on todennäköisesti ollut positiivinen vaikutus myös transnuorten mielialaan, vaikka lakimuutos ei koskekaan alle 18-vuotiaita. Muutos on voinut toimia signaalina siitä, että transihmisten asioita huomioidaan yhteiskunnassa, Jäske kommentoi.
Nuorten pahoinvoinnin syitä ei pystytä tarkkaan arvioimaan, mutta mahdollisiksi tekijöiksi on esitetty esimerkiksi suuria kriisejä kuten sotaa ja pandemiaa tai toisaalta myös lisääntynyttä kännykän ja sosiaalisen median käyttöä.
Tutkimukseen osallistui yli 380 000 8. ja 9. luokan oppilasta, yli 208 000 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa sekä yli 120 000 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa. Vastaukset perustuvat vuosien 2015-2023 Kouluterveyskyselyihin.
Lähde: THL