Risto Murron tiukka kommentti herätti vilkkaan keskustelun Suomen väestöennusteista – ”Ei ole resursseja”
Väestöennusteet. Risto Murron mukaan yhteyskunnallisen keskustelun ja suunnittelun kannalta kyseessä ovat niin keskeiset asiat, että ennusteisiin kannattaisi satsata enemmän.
Varman Risto Murron mielestä Suomessa pitäisi tehdä parempia väestöennusteita. Hän myös katsoo, että nykyvauhdilla maahanmuutto pienentää kestävyysvajetta olennaisesti.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron mielestä Suomessa pitäisi satsata enemmän väestöennusteisiin, sillä väestökehityksen ennakoinnilla on suuri merkitys yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Tilastokeskukselta on tulossa uusi väestöennuste syksyllä, mutta Murron mielestä siihen ei pitäisi tyytyä.
”Tilastokeskuksen ’väestöennuste’ ei ole millään tavalla ennuste vaan laskelma mahdollisimman yksinkertaisilla oletuksilla. Tämän on myös Tilastokeskus itse ensimmäisenä sanomassa”, Murto kirjoitti viestipalvelu X:ssä kommentoiden Kauppalehden analyysiä tuoreista väestötilastoista.
Katso upotus täältä
Murron mielestä luontaisin taho virallisten väestöennusteiden tekijäksi olisi Tilastokeskus, mutta niin, että se hyödyntäisi ulkopuolista asiantuntemusta.
Murron mielestä olisi perusteltua, että Tilastokeskus laittaisi väestöennusteeseen lisää analyysiä, ja käyttäisi tutkijoita keskeisten oletusten asettamiseen.
”Esimerkiksi Ruotsissa Tilastokeskus odottaa syntyvyyden palautuvan ajan kanssa kohti pidemmän aikavälin keskiarvoa, kun Suomessa otetaan aina mekaanisesti tuorein havainto”, Murto sanoo.
Kuinka iso ongelma nykytavalla tehdyt väestöennusteet ovat?
”Jos ennustamme esimerkiksi 2050-lukua, kuten esimerkiksi eläkejärjestelmän osalta pitää tehdä, niin ennustekyky on huono. Joka tapauksessa ennusteet ovat skenaarioita, mutta yhteyskunnallisen keskustelun ja suunnittelun kannalta kyseessä ovat niin keskeiset asiat, että ennusteisiin kannattaisi satsata enemmän”, Murto sanoo.
”Pitäisi kiinnostaa myös VM:ää”
Murron kommentit viestipalvelu X:ssä herättivät vilkasta keskustelua. Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala kirjoitti, ettei väestöennuste ole ennuste, vaan viime vuosien kehitystä kuvaava laskelma.
”Aidommin ennustavia laskelmiakin tarvittaisiin, mutta Tilastokeskuksella ei ole niiden tekemiseen resursseja – varaudumme vähentämään väkeä noin 10 prosenttia lähivuosina – uusia hommia emme nyt voi ottaa”, Sovala kirjoitti.
Katso upotus täältä
Sovala toteaa, että tilastotoiminnan lähtökohta on sadan prosentin luotettavuus ja siksi minimoidaan kaikkien oletusten ja arvausten käyttö.
”Ennustaminen taas on fiksujen oletusten hyödyntämistä – tästä näkökulmasta väestöennusteen tekeminen sopisi paremmin muutenkin ennusteita tehtaileville”, Sovala kirjoitti.
Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander kommentoi, että ”väestöennusteen kehittämiseen voisi kanavoida myös Akatemian strategisen tutkimuksen varoja”.
”Väestöennuste kiinnostaa varmaan Eläketurvakeskusta ja pitäisi kiinnostaa myös VM:ää”, Kiander kirjoitti.
Katso upotus täältä
Isoja heilahduksia viime vuosina
Väestökehityksen ennakoinnilla on iso merkitys yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Ennakoinnin muutoksista väestörakenteessa voivat vaikuttaa esimerkiksi pohdintoihin koulujen määrästä, työvoiman saatavuudesta ja yritysten toimipaikkojen sijoittumisesta tulevina vuosina.
Toinen puoli asiassa on se, mitä lopulta tapahtuu. Väestötilastoissa on nähty viime vuosina poikkeuksellisen isoja ja osin eri suuntiin vaikuttavia heilahduksia. Syntyvyys on ollut pääosin jyrkästi laskevalla trendillä ja varsinkin aivan viime vuosina maahanmuutto on ollut hyvin vilkasta.
Sillä, millaisena väestökehitys jatkuu, on hyvin monenlaisia merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnassa.
Tilastokeskuksen vuonna 2021 julkaistussa väestöennusteessa arvioitiin, että nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2034 saakka. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun. Vuoden 2021 väestöennusteen oletuksina oli 15 000 henkilön vuosittainen nettomaahanmuutto ja 1,45 kokonaishedelmällisyysluku.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26, joka on vuodesta 1776 alkavan tilastoinnin matalin syntyvyyden taso.
Koko viime vuonna nettomaahanmuutto ylsi puolestaan vajaaseen 58 000 henkeen, mikä oli poikkeuksellisen iso luku. Tilanteeseen vaikutti muun muassa se, että Suomesta oleskeluluvan saaneet ukrainalaiset ovat voineet hakea kotikuntaa. Lisäksi yritykset ovat itse rekrytoineet paljon työvoimaa Aasiasta.
”Nykyvauhdilla jatkuva nettomaahanmuutto pienentäisi kestävyysvajetta olennaisesti”
Sen verran isoja heilahdukset väestötilastoissa ovat viime vuosina olleet, että syksyllä julkaistava Tilastokeskuksen väestöennuste herättää varmasti laajaa keskustelua.
Murto ennakoi, että syksyn väestöennusteessa oletus syntyvyydestä muuttuu jonkin verran alemmaksi. Murron varsinainen iso kysymysmerkki on olettama maahanmuutosta.
”Me tiedämme, että 15 000 on nykytietämyksellä liian konservatiivinen, mutta mikä luku se on viime vuoden toteutuneen vajaan 58 000 ja 15 000 välillä” Murto pohtii.
Julkiseen talouteen vaikuttaa erittäin paljon, onko nettomaahanmuutto lopulta tulevina vuosina keskimäärin lähempänä 15000:ta vai 58 000:ta.
”Lisäksi olennaista on, kuinka pysyvästi maahanmuuttajat tulevat Suomeen, ja mikä heidän työllisyysasteensa on”, Murto toteaa.
Nyt alkuvuonna maahanmuuttoja on ollut vajaat 18 000 enemmän kuin maastamuuttoja. Nettomaahanmuutto näyttäisi olevan tasaantumassa viime vuoden poikkeuksellisen korkeista luvuista, mutta on edelleen suurta.
Murron mukaan on selvää, että nykyvauhdilla jatkuva nettomaahanmuutto pienentäisi julkisen talouden kestävyysvajetta olennaisesti.
Julkisen talouden tulojen ja menojen välillä vallitsee pitkällä aikavälillä epätasapaino eli kestävyysvaje.
Huhtikuussa valtiovarainministeriö arvioi kestävyysvajeen olevan noin kaksi prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen eli noin 6,5 miljardia euroa vuoden 2028 tasolla. VM:n oletuksena oli 15 000 vuosittainen nettomaahanmuutto. VM:n laskelman oletuksista ilmenee, että 7 500 henkilön kasvu vuosittaisessa nettomaahanmuutossa leikkaa kestävyysvajetta arvion mukaan 0,3 prosenttiyksiköllä.
Maahanmuutto Suomeen kasvaa nyt ennätystahtiin – Tässä tulijoiden ”Top 25” -maat