VM selventää viestintäänsä talousennusteesta – velkaantumisen kasvun pysäyttäminen ei ministeriön mukaan vaadi hallitukselta lisätoimia kehysriihessä päätetyn päälle

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander kertoo STT:n haastattelussa ja viestipalvelu X:ssä, että ministeriön viestiä on tulkittu väärin. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Lassi Lapintie

Valtiovarainministeriö haluaa selkiyttää viestintäänsä huhtikuun lopulla julkaistun talouskatsauksen ennusteesta, josta VM:n mukaan lähti liikkeelle väärä käsitys STT:n uutisissa.

STT kertoi sekä torstaina 25. huhtikuuta katsauksesta tehdyssä uutisessa että 3. toukokuuta julkaistussa pääministeri Petteri Orpon (kok.) haastattelussa VM:n todenneen tuoreessa taloudellisessa katsauksessaan, että hallituksen kehysriihessä päättämät toimet eivät vielä riitä velkaantumisen kasvun taittamiseen, vaikka hidastavatkin sitä.

STT:n uutisointi perustui suoraan VM:n katsauksen esipuheen muotoiluihin. Hallituksen kehysriihen jälkeen julkaistun katsauksen esipuheessa VM sanoo ennusteessa kertovansa “miten hallituksen toimet – aiemmin päätetyt ja tuoreimmat – vaikuttavat talouteen sekä julkisen talouden alijäämään ja velkaan”.

Heti tämän perään sanotaan talouden nousevan taantumasta, mutta että ennusteen mukaan julkinen talous uhkaa pysyä sitkeästi alijäämäisenä, velka kasvaa ja alijäämien pienentäminen ja velkaantumisen taittaminen “vaativat hallitukselta nopeasti sekä lisää säästöjä että verojen korottamista”.

Esipuhetta edeltäneissä saatesanoissa todetaan myös, että kokonaistaloudellisessa ennusteessa on otettu huomioon hallituksen kehysneuvotteluissa 15.-16. huhtikuuta tehdyt päätökset.

“Kirjoitin menneessä aikamuodossa”

VM:n kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander kertoo nyt STT:n haastattelussa ja viestipalvelu X:ssä, että ministeriön viestiä on tulkittu väärin ja että lisäsäästöjen tarve kuvasi tilannetta ennen hallituksen riihessä tekemiä lisäsäästöpäätöksiä.

Spolanderin mukaan väärinkäsitys liittyy yksittäiseen sanavalintaan, jonka vuoksi ministeriön kehotuksen lisäsäästöistä voi lukea joko menneisyyttä tai tulevaisuutta koskevana lausuntona.

– Se keskeinen sana siinä on se “vaativat”. Kirjoitin sen menneessä aikamuodossa, ja nyt vasta myöhemmin huomasin, että sana “vaativat” on tietenkin sekä imperfektissä että preesensissä sama. Myönnän, että tässä suhteessa tämä ei ole parhaalla mahdollisella tavalla muotoiltu, Spolander kertoo.

– Parempi sana olisi varmaan ollut “edellyttivät”. Ymmärrän oikein hyvin, että sanan voi lukea kahdella tavalla. Olisi ollut parempi kirjoittaa sillä tavalla, että tällaista väärää tulkintaa ei olisi voinut tehdä, hän jatkaa.

Kehysriihen päätösten jälkeisten lisäsäästöjen tarpeen kiisti perjantaina myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) X-tilillään. Purran mukaan tilanne voi kuitenkin vielä muuttua.

– Kuten olen korostanut, puskuria ei kuitenkaan juuri ole, ja kaiken pitää mennä nappiin. Paljon on kiinni reaalitalouden kehityksestä, verotuotoista ym. Jos yllätyksiä tulee, joudumme uudelleen tarkastelemaan asiaa, Purra kirjoittaa.

VM: Velkasuhde voi tasaantua hallituskaudella

Spolanderin mukaan esipuheen muotoilut kuvasivat tilannekuvaa, jonka pohjalta hallitus lähti kehysriiheen. Hallitus “otti viestistä vaarin” ja päätti toimista, joilla julkista taloutta vahvistetaan noin 3 miljardilla eurolla vuoteen 2028 mennessä.

– Jos hallitusohjelmassa ja riihessä päätetyt toimet toteutuvat suunnitellussa aikataulussa ja tavoitellussa mittaluokassa, silloin velkasuhteen kasvu tasaantuu hallituskauden aikana, Spolander sanoo.

VM:n arvion mukaan kehysriihessä tehtyjen päätösten ja hallitusohjelman toimien toteutuessa täysin velkasuhde asettuu vajaaseen 83 prosenttiin bruttokansantuotteesta hallituskauden lopulla vuonna 2027.

Hallituksen päättämät toimet ovat kokonaisuudessaan noin 9 miljardin euron luokkaa, kun hallitusohjelman ja riihen päätökset lasketaan yhteen. Ennusteen suurin epävarmuustekijä on hallitusohjelmasta löytyvä hyvinvointialueiden säästöjen ja uudistuksilla tavoitellun lisätyöllisyyden toteutuminen, jota ei ole ennusteessa täysimääräisesti huomioitu.

Spolanderin mukaan suoranaista asiavirhettä talouskatsauksen esipuheessa ei kuitenkaan ole eikä VM aio julkaista siitä oikaistua tai tarkennettua versiota.

– Sanoisin näin, että aina on hyvä reflektoida sitä, miten meidän viestintä onnistuu ja tässä suhteessa myönnän, että tällä kertaa tämä ei täysimääräisesti onnistunut, koska me käymme nyt tätä keskustelua, Spolander sanoo STT:lle.