”Panokset ovat korkeat” – Eurooppaa uhkaa nyt lähes toimintakyvytön parlamentti

Syntyykö parlamenttiin enää Eurooppa-mielistä, eteenpäin katsovaa ja kompromissikykyistä enemmistöä? Jos ei, koko sääntelykoneisto alkaa yskiä.

Kesäkuun alun eurovaaleissa ratkaistaan Euroopan suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi.

Pelissä on paljon. Euroopan parlamentti on yhdessä jäsenmaiden neuvoston kanssa toinen unionin lainsäätäjistä. Ilman sitä EU:n sääntelykone ei toimi.

Parlamentilla on sanansa sanottavana EU:n budjetissa ja sitä kautta esimerkiksi unionin Ukraina-tuen jatkumisessa.

Eurovaalien tulos ratkaisee myös sen, miten vaalien jälkeinen nimitysruletti huippuviroista lähtee käyntiin ja millaisia asioita seuraava komissio alkaa työstää.

Isot ryhmät ovat sopineet, että eniten ääniä saanut puolue saa nimittää komission seuraavan puheenjohtajan. Jos keskustaoikeistolainen EPP jatkaa suurimpana puolueena, sen ehdokas Ursula von der Leyen saa jatkaa komission johdossa.

Parlamentin kokoonpano määrittelee pitkälti sen, voiko EU:n vihreä siirtymä jatkua enää yhtä kunnianhimoisena kuin tähän asti.

”Eurooppalaiset tietävät, että panokset ovat vaaleissa korkeat”, Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola totesi viime viikolla.

Tuoreimman Eurobarometrin vastaajista 60 prosenttia ilmoitti olevansa ”erittäin” tai ”jonkin verran” kiinnostunut äänestämään kesän eurovaaleissa. Ennen edellisiä, vuoden 2019 vaaleja, vastaava luku oli vain 49 prosenttia.

Syntyykö enää eteenpäin vievää enemmistöä?

EU:ta on vuosikymmenet kehitetty keskustapuolueiden muodostaman ”suuren koalition” turvin. Sen muodostivat alun perin EPP ja Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä S&D.

Keskustaoikeistolainen EPP on vähän kuin Suomen kokoomuksen ja keskustan sekoitus. Sillä on vahva kannatus maaseudulla. Ryhmään kuuluvat Suomesta kokoomuksen mepit.

S&D:hen kuuluvat Suomesta sosialidemokraattien mepit. Ryhmä on keskimäärin talouspoliittisesti enemmän vasemmalla kuin Suomen demarit ovat.

Edellisissä vaaleissa enemmistöä ei enää syntynyt kahden puolueen varaan. Suuri koalitio on joutunut hakemaan tukea liberaalilta Renew-ryhmältä ja vihreiltä.

Renew’hen kuuluvat Suomesta keskustan ja Rkp:n europarlamentaarikot.

Näiden vaalien tärkein kysymys lienee se, syntyykö parlamenttiin enää Eurooppa-mielistä, eteenpäin katsovaa ja kompromissikykyistä enemmistöä.

Jos näin ei kävisi, lakeja pystyttäisiin edistämään vain silloin, kun sopiva tapauskohtainen enemmistö löytyisi. Koko koneisto yskisi.

”Näen, että olisi tärkeää saada vakaa enemmistö. Koska vaihtoehto sille on, että parlamentista tulisi lähes toimintakyvytön. Silloin EU:n yhtenäisyyttä ja tulevaisuutta rakentavia esityksiä ei pystytä tekemään”, vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö sanoo.

Vihreät haluaa olla mukana koalitiossa

Vihreiden ryhmä haluaa olla seuraavalla kaudella mukana siinä enemmistössä, joka määrittelee komission muodostamista ja työohjelmaa.

”Meillä vihreillä on hyvä keskusteluyhteys Ursula von der Leyenin kanssa. Olemme melko tyytyväisiä hänen linjaansa”, Niinistö sanoo.

Hän epäilee, että EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber haluaa kuitenkin osana neuvottelutaktiikkaansa pitää ovet auki myös EPP:stä oikealle sijaitseviin puolueisiin.

Vaalien jälkeen mahdollisia enemmistöjä olisivat EPP:n, S&D:n ja Renew’n koalitio tai ”superkoalitio”, jossa edellä mainittu enemmistö vahvistettaisiin vihreillä.

EPP voisi yrittää myös oikeistokonservatiiviliittouman muodostamisesta. Sen ja ECR:n yhteenlasketut paikat eivät gallupien mukaan riittäisi enemmistön muodostamiseen.

ECR:ään eli Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään kuuluvat Suomesta perussuomalaiset. Siihen kuuluvat muista maista esimerkiksi Puolan Laki ja oikeus -puolueen mepit ja Giorgia Melonin johtaman Italian veljet -puolueen edustajat.

Riikka Purralla on ongelma nimeltä Viktor Orbán – Suunnittelee vastaiskua ja väläyttää kapinaa

EPP on toisaalta linjannut, että se tekee yhteistyötä vain Eurooppa-myönteisten puolueiden kanssa, jotka kunnioittavat oikeusvaltioperiaatetta ja ovat Ukrainan puolella.

Tämä sulkenee pois yhteistyön ainakin Identiteetti ja demokratia -ryhmän (ID) kanssa. Siihen kuuluvat muiden muassa ranskalainen, Marine Le Penin johtama Kansallisen liittouma ja italialainen, Matteo Salvinin johtama Lega.

Perinteinen koalitio näyttää todennäköiseltä

Euroopan parlamentti

Eurooppalaiset äänestäjät valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet suorilla vaaleilla viiden vuoden välein. Seuraavassa parlamentissa on 720 jäsentä.

Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 6.–9. kesäkuuta. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 9. kesäkuuta.

EU:n tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä komissio tekee esityksen ja lainsäätäjiä ovat jäsenmaiden neuvosto ja Euroopan parlamentti.

Parlamentti neuvottelee myös EU:n talousarviosta ja hyväksyy sen yhdessä neuvoston kanssa.

Parlamentin jäsenet eivät muodosta ryhmiä kansallisuutensa vaan Euroopan laajuisten poliittisten ryhmittymien mukaan.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa sanoo, että gallupit ovat olleet toistuvia ja selkeitä. Vihreät ja liberaalit menettävät ennusteiden mukaan paikkoja seuraavalla kaudella, ja paikkoja lisäävät ECR- ja ID-ryhmät.

Sarvamaan mukaan EPP:n ja ECR:n yhteenlasketut paikat eivät näytä riittävän koalition muodostamiseen. Tämän lisäksi on selvää, että S&D, Renew, vihreät ja vasemmisto eivät halua liittyä koalitioon, jossa on ECR mukana.

”Kyllä sieltä joku koalitio kuitenkin syntyy. Ursula von der Leyenin täytyy taiteilla sen suhteen, miten hän saa vihreiden tuen. Se tulee olemaan se mielenkiintoinen juttu.”

Sarvamaan mielestä toinen kiintoisa kysymys liittyy siihen, mihin ryhmään Unkarin Fidesz-puolue pääsee. Tällä hetkellä Fideszin mepit eivät kuuluu mihinkään parlamentin poliittiseen ryhmään.

”Veikkaisin, että he päätyvät ID-ryhmään ja pyrkivät sen johtavaksi puolueryhmäksi, ohjaamaan EU-vastaisen porukan otteita.”

Keskustan europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen pitää todennäköisenä, että suurin piirtein nykyisenkaltainen koalitiopohja jatkaa ensi kaudellakin. Se ei kuitenkaan enää synny yhtä kivuttomasti tai nopeasti kuin viimeksi.

”Monessa ryhmässä, ainakin Renew-ryhmässä, joudutaan käymään perusteellinen keskustelu muutamasta keskeisestä asiasta. Mikä on kanta esimerkiksi integraation syventämiseen tai vihreän siirtymän ylilyönteihin.”