Hallituksen yllättävä verotusveto ”jäi piippuun” – ”Meni suoraan asuntojen hintoihin”
Varainsiirtoveron laskusta ovat hyötyneet lähinnä loppuvuonna asuntonsa myyneet, sanoo Veronmaksajien pääekonomisti.
Vuodenvaihteessa voimaan tullut varainsiirtoveron lasku ei ole vauhdittanut asuntokauppaa, kuten Petteri Orpon (kok) hallituksen tarkoitus oli, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
Hallitus kertoi varainsiirtoveron laskusta yllättäen lokakuussa 2023. Yllätysvedollaan hallitus pyrki minimoimaan markkinareaktioita. Uusia veroprosentteja alettiin soveltaa saman tien, mutta itse laki tuli voimaan vuodenvaihteessa.
Säästöpankkiryhmä kertoi tällä viikolla laskevansa tämän vuoden osalta arviotaan asuntojen hintakehityksestä ja kauppamäärästä.
”Valitettavasti tämän vuoden alusta 25 prosentilla laskenut varainsiirtovero ei ole vauhdittanut asuntokauppaa, kuten muutoksen tavoitteena oli. Veromuutos tapahtui liian myöhään”, Rantanen toteaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa kauppa olisi kasvanut, jos veroa olisi alennettu, kun ”asuntomarkkinat vielä jotenkuten toimivat”.
”Muutoshyöty jäi nyt niin sanotusti piippuun”, Rantanen sanoo.
Asuntokauppa alkoi vähentyä vuonna 2022 etenkin korkojen ja inflaation nousun vuoksi.
Kiinteistönvälitysalan keskusliiton (KVKL) mukaan tammi–maaliskuussa 2024 vanhojen asuntojen kauppoja tehtiin yli 13 prosenttia vuodentakaista vähemmän. Viiden vuoden keskiarvoon verrattuna kauppamäärä kutistui kolmanneksen.
Hyöty hukkuu kielteisiin uutisiin
Hallitus perusteli veromuutosta viime lokakuussa ”asuntomarkkinoiden toimivuuden parantamisella”. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tutkimuksen mukaan ostajalta perittävä varainsiirtovero hillitsee muuttamista.
”Toivon myös työn perässä muuttamisen helpottuvan uudistuksen myötä. Esityksen on lisäksi tarkoitus helpottaa vaikeaa tilannetta rakennusalalla”, perusteli valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) lokakuussa.
Varainsiirtoverouudistus
Voimaan vuoden 2024 alussa.
Vähentää verotuloja vuodessa arviolta 70 miljoonaa euroa.
Ostajan asunnosta maksamaa varainsiirtoveroa laskettiin ja ensiasunnon ostajien verovapaus poistettiin.
Varainsiirtoveroa kutsutaan välillä myös muuttoveroksi.
Veroprosentti laski asunto-osakkeiden osalta 2,0 prosentista 1,5:een ja kiinteistöjen osalta 4,0 prosentista 3,0:aan.
Esimerkki 1: 200 000 euron asunnosta maksettava varainsiirtovero laski uudistuksen yhteydessä tuhat euroa. Veroa on maksettava nyt 3 000 euroa.
Esimerkki 2: 350 000 euroa maksavan omakotitalon varainsiirtovero laski 3 500 euroa. Veroa on maksettava nyt 10 500 euroa.
KVKL:n toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa sanoo Rantasen tavoin, ettei veromuutos ole toistaiseksi lisännyt asuntokauppaa. Hänen mukaansa vaikutuksia pitää kuitenkin arvioida pitkällä aikavälillä.
Ostajan veronalennuksesta saama hyöty on kiinni ostettavasta kohteesta. Käytännössä puhutaan muutamien satojen tai tuhansien eurojen kädenojennuksesta.
Viljamaan mukaan varainsiirtoveron laskun tehoa syövät nyt lukuisat asuntokauppaa hillitsevät tekijät, kuten korkotilanne, poliittiset työtaistelut ja työmarkkinan epävarmuus sekä kevään aikana ulkomailla kilpistyneet aseelliset konfliktit.
Ostamisen sijaan moni valitsee nykytilanteessa vuokraamisen, hän huomauttaa. Vuokrakehitys on ollut maltillista ja asuntoja tarjolla aiempaa enemmän.
”Veron laskulla on silti iso vaikutus asunnon vaihtajiin”, Viljamaa uskoo.
Myös asuntoluotottaja Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna toteaa, että luottamus oman työn säilymiseen menee nyt kaiken, myös varainsiirtoveron laskun edelle, kun ihmiset miettivät asunnon ostoa.
Pauna huomauttaa, että uudistuksen oli tarkoitus edistää ihmisten muuttamista. Siksi ei pitäisi katsoa vain toteutuneita kauppoja vaan myös muuttoliikettä.
Viljamaa arvioi, että varainsiirtoveron alentaminen edesauttaa ihmisten ostopäätöstä, kunhan asuntokauppa piristyy. Liiton jäsenyritysten mukaan halu vaihtaa asuntoa näkyy kasvaneena näytöllä kävijöiden määränä. Tarjouksia uskalletaan kuitenkin tehdä yhä kitsaasti.
Kauppamäärien ja hintojen arvioidaan lähtevän nousuun kesän jälkeen, jos EKP aloittaa ohjauskorkojen laskut kesäkuussa.
Viljamaan mukaan ala on kiitollinen, että hallitus tuki asuntokauppaa 70 miljoonan euron verohuojennuksella. Pitkässä juoksussa verosta pitäisi hänen mukaansa luopua silti kokonaan.
Veronmaksajat: Hyöty valui myyjille
Varainsiirtoverouudistus on tähän mennessä hyödyttänyt lähinnä viime vuoden lopulla asuntonsa myyneitä, sanoo Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.
Hintojen lasku loppui hetkellisesti loppuvuonna. Kirkko-Jaakkolan mukaan hinnat alkoivat nousta heti, kun ensiasunnon ostajat syöksyivät markkinalle loka–joulukuussa.
Varainsiirtoverouudistuksen yhteydessä hallitus poisti ensiasunnon ostajilta tuhansien eurojen arvoisen varainsiirtoverovapauden. Etu loppui vuodenvaihteessa ja moni yritti hyötyä siitä ennen vuoden loppua.
”Varainsiirtoveron lasku meni suoraan asuntojen hintoihin”, Kirkko-Jaakkola toteaa.
”Tuntuu, että uudistuksen tarkoitus oli laittaa ensiasunnon ostajat piristämään kauppaa loppuvuonna.”
Tammikuussa hinnat laskivat, kun ensiasunnon ostajien verovapaus katosi ja kysyntä väheni.
Kirkko-Jaakkolan mukaan oli virhe ajaa uudistus läpi alle kolmessa kuukaudessa. Siirtymäaikaa olisi kannattanut ottaa ainakin vuoden 2024 loppuun.
”Tällöin hintakehitys olisi voinut olla tasaisempaa ja kauppa olisi käynyt normaalimmin”, Kirkko-Jaakkola sanoo.
Kirkko-Jaakkola huomauttaa, ettei ole itsestään selvää, että veron alentaminen lisää työn perässä muuttoa.
Hän viittaa Vattin tutkimukseen, jonka mukaan vero vähentää etenkin työmarkkina-alueen sisällä tehtäviä muuttoja. Veron vaikutus alueiden välisiin muuttoihin on selvästi pienempi.
Nyt kannattaa varautua siihen, etteivät korot laskekaan Suomalaisten uusissa asuntolainoissa tapahtui muutos – ”Nähdään houkuttelevana”