Nyt tuli täysin uusi avaus: Helpotusta bensaveroihin osalle
Aalto-yliopiston taloustieteen professori ehdottaa mittavaa uudistusta tuloverotukseen.
Jos bensan hinta nousee päästövähennystavoitteiden takia, pienituloiset maksavat autoilusta tilipussinsa kokoon suhteutettuna vielä nykyistäkin enemmän kuin suurituloiset, joilla on myös paremmat taloudelliset mahdollisuudet vaihtaa vaikkapa sähköautoon ja päästä polttoaineveroista eroon.
Juuri suurituloiset nappaavat useammin myös sähköautojen hankintaan maksettavat tuet, koska pienituloisilla ei ole välttämättä yhtäläistä mahdollisuutta ostaa uutta kallista sähköautoa.
Ilmastopolitiikasta ja päästöjen leikkaamisesta seuraavat kustannukset eivät usein jakaudu tasaisesti yhteiskunnassa, vaan uhkaavat kasvattaa tuloeroja entisestään. Tästä syystä Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski uudistaisi tuloverotusta niin, että se ottaa huomioon myös ilmastopolitiikan vaikutukset tulonjakoon. Ilmiö ei rajoitu vain autoiluun, vaan se koskee päästövähennyksiä laajalti muuallakin yhteiskunnassa.
Nyt hiilidioksidiverojen nousu käytännössä kiristää enemmän juuri pienituloisten veroastetta, Liski huomauttaa. Ratkaisuksi Liski ehdottaa kokonaisvaltaista verotuksen uudistusta, jossa maksetut päästöverot, saadut tuet ja aiheutetut päästöt voitaisiin ottaa huomioon tuloverotuksessa ja suhteuttaa tulotasoon.
”Tuloverotuksen yhteydessä verottajalle ilmoitetaan jo nyt työmatka- ja tulonhankintavähennyksiä. Samalla voitaisiin raportoida saadut tuet ja laskea maksetut polttoaineverot vaikkapa ajokilometrien perusteella.”
Huojennusta verotuksessa?
Liskin ehdottama malli toimisi niin, että pienituloinen voisi saada tuloverotuksessa huojennusta maksamistaan päästöveroista, kun taas suurituloisten päästöverotus käytännössä tiukkenisi.
Eikö tämä vähentäisi pienituloisten kannusteita vähentää omia päästöjään ja suurituloisten intoa vaihtaa vähäpäästöisempiin liikkumis- tai lämmitystapoihin?
Liski ei usko, että tuloverotuksessa maksettu huojennus kannustaisi alimmissa tuloluokissa merkittävästi vaikkapa autoilemaan yli tarpeen ja tuhoaisi siten polttoaineverotuksen ohjausvaikutuksen. Suurituloiset, jotka ovat vaihtaneet sähköautoon, puhtaampiin vaihtoehtoihin siirtyneet voisivat puolestaan päästä alhaisempaan veroluokkaan kuin yhtä paljon tienaavat fossiilienergiassa kiinni pysyvät, Liski ideoi.
Koska mallin tavoitteena on ilmastopolitiikan aiheuttamien tuloerojen tasaaminen, Liskin mielestä päästöverotusta ja tukimalleja olisi järkevää katsoa kokonaisvaltaisesti juuri tuloverotuksen yhteydessä.
Liski on julkaissut aiheesta keskustelupaperin The Centre for Economic Policy Researchin kautta yhdessä Helsingin yliopiston taloustieteen apulaisprofessorin Lasse Ahlvikin ja Aalto-yliopiston tohtoriopiskelijan Mikael Mäkimattilan kanssa. Liski esittelee mallia Yrjö Jahnssonin säätiön Ilmastonmuutos ja eriarvoisuus -seminaarissa perjantaina.
Liskin mielestä keskustelua verotuksen uudistamisesta on hyvä käydä jo nyt. Hän ennustaa kotitalouksille syntyvien kustannusten kasvavan tulevina vuosikymmeninä, kun yhteiskunnissa pitäisi toden teolla leikata fossiilisten polttoaineiden käyttö minimiin. Tutkijoiden mukaan tosin vielä kalliimmaksi tulevat ilmastonmuutoksen seuraukset, jos riittävästi ei tehdä päästöjen vähentämiseksi.
”Muutos kohdistuu liikkumiseen, asumiseen ja energiaan ja tapaan, miten järjestämme elämämme tällä pallolla. Muutokset ovat niin isoja, että perusasioita on hyvä miettiä aikaisessa vaiheessa.”