"Rahalla ei ole väliä", sanoi kiistellyn jättituotannon itse maksanut Francis Ford Coppola – Megalopolis hämmensi ja ihastutti Cannesissa

Francis Ford Coppola, joka rikastui paitsi 1970-luvun menestyselokuvillaan myös viinitilojen omistajana, rahoitti Megalopolisin itse. LEHTIKUVA / AFP

Kalle Kinnunen

Megalopolis on niitä elokuvia, joiden kertomaa tarinaa suuremmaksi taitaa kasvaa tarina elokuvan taustalla. Francis Ford Coppola sai idean liki 50 vuotta sitten. Kuvauksiin oltiin pääsemässä kertaalleen juuri ennen WTC-iskuja.

Lopulta Coppola, joka rikastui paitsi 1970-luvun menestyselokuvillaan myös viinitilojen omistajana, rahoitti Megalopolisin itse. On poikkeuksellista, että pelissä ovat omat rahat, sata miljoonaa euroa.

Tuotantoa on väitetty ongelmalliseksi. Nyt elokuva sai maailmanensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlien kilpasarjassa.

- En välitä riskistä, Coppola kertoi lehdistötilaisuudessaan perjantaina Cannesissa.

- Rahalla ei ole väliä. Ystävillä on väliä. Ystäviin voi luottaa, toisin kuin rahaan.

Coppolan elokuva on mitä odotettiinkin: suuruudenhullu ja jääräpäisen tinkimätön. Se on todennäköisesti juuri se elokuva, jonka ohjaaja-käsikirjoittaja halusi tehdä.

Gaalanäytöksen jälkeen julkaistut kritiikit olivat harvinaisen jakautuneita. "Coppolan intohimoprojekti on megaturvonnut ja megatylsä", kuuluu brittiläisen The Guardianin arvion otsikko. "Tulee inspiroimaan yhtä monia taiteilijoita kuin se vieraannuttaa eri yleisöjä", kirjoitti viihdebisneslehti Deadlinen kriitikko, joka kutsui elokuvaa mestarilliseksi.

Monet kriitikot arvostivat elokuvaa, mutta kukaan ei väittänyt sen kaupallisia näkymiä kirkkaiksi. Useimmissa kritiikeissä myönnettiin, että elokuva ei näytä ollenkaan niin kalliilta kuin se on.

Pitkä tie

Lehdistötilaisuudessa tekijät muistelivat hankkeen vaiheita. Näyttelijöistä Laurence Fishburne luki silloista käsikirjoitusta 1980-luvulla ja Jon Voight 1990-luvulla.

Suurten ideoiden Megalopolis tapahtuu New Rome -nimisessä kaupungissa, New Yorkin peilikuvassa, jota hallitsee Voightin esittämä Crassus, siis Kroisos. Haastajana on arkkitehti ja keksijä Caesar Catilina, roolissa Adam Driver.

Aubrey Plaza näyttelee tv-julkkista nimeltään Wow Platinum, Giancarlo Espositon pormestari on nimeltään Cicero, ja sitä rataa.

Tarinan ytimessä ovat valtataistelut ja nerokkaan, mutta omahyväisen arkkitehdin halu rakentaa suurkaupunki uudelleen.

Keskeinen teema on ajan pysäyttäminen. Sitä kautta kyse on Coppolan omakuvasta ja suhteesta taiteeseen.

- Kaikki taiteilijat pysäyttävät ajan, Coppola pohti.

- Taidemaalarit katkaisevat sen. Tanssijat liikkuvat ajassa ja paikassa. Taide on ajan kontrolloimista.

Megalopolisissa on oopperamaisuutta, kaikuja Fritz Langin klassikosta Metropolis, satiiria sekä vilpittömyyttä. Coppola kertoi fasismiviittausten ajankohtaisuuden yllättäneen hänet itsensäkin, sillä käsikirjoitus ei ole paljoa muuttunut 1980-luvulta.

- Politiikkamme kehityskulut ovat nyt samoja, joihin Rooman tasavalta hajosi, Coppola sanoi.

- En tiennyt, että tämän ajan politiikka tulisi tekemään elokuvasta näin relevantin.

Kilpasarjassa pitäisi saada palkintoja

Ristiriitainen kriitikkovastaanotto ei vaikuttanut lehdistötilaisuuden tunnelmaan. Elokuvan ympärillä on silti suuria jännitteitä. Kun veteraaniohjaaja tuo omakustanteisen megaelokuvan Cannesissa nimenomaan kilpasarjaan, se kielii, että palkintoja pitäisi saada - olisi nöyryyttävää jäädä ilman.

Esimerkiksi viime vuonna Coppolan ikätoveri Martin Scorsese oli festivaaleilla Killers of the Flower Moonin ja nimekkään näyttelijäjoukon kanssa. Scorseselle ja studioille riitti paikka kilpasarjan ulkopuolella. Cannesin viralliseen sarjaan pääsy oli riittävä lanseeraus, eikä kenenkään tarvinnut jännittää punaista mattoa noustessaan.

Elokuvantekijöistä koostuva tuomaristo saattaa yllättää. On selvää, että poikkeuksellisen pitkät aplodit antanut gaalanäytösyleisö osoitti suosiotaan yhtä lailla Coppolan uralle ja rohkeudelle kuin Megalopolikselle. Sama kunnioitus voi heijastua Greta Gerwigin johtaman tuomaristonkin päätöksissä ensi lauantaina.

Yksi suurimmista

Amerikanitalialainen Francis Ford Coppola täytti huhtikuussa 85 vuotta. Megalopolis on hänen 23. elokuvansa ohjaajana. Hän on palkituimpia elossa olevia elokuvantekijöitä.

Läpimurtoelokuva Kummisetä (1972) oli Hollywoodin siihenastisista suurin menestys absoluuttisina lipputuloina mitaten. Se ja Kummisetä II (1974) kumpikin nappasivat myös parhaan elokuvan Oscarin. Jälkimmäisestä Coppola palkittiin myös ohjauksesta sekä käsikirjoittajana.

Cannesin Kultaisen palmun Coppola on voittanut elokuvilla Keskustelu (1974) ja Ilmestyskirja nyt (1979), jonka tekemisen aikana hän sai Megalopolisin idean.

Megalopolisin ensi-ilta Cannesissa toi muutenkin tuulahduksia 1970-luvulta. Myös Ilmestyskirja nyt oli pitkälti omarahoitteinen, paisunut jättituotanto, jota epäiltiin flopiksi. Toisin kävi.

Tosin nyt alla ei ole liutaa menestyksiä. Coppola on ohjannut koko 2000-luvulla vain kolme pienen budjetin elokuvaa, viimeisenä kokeellisen kauhutarinan Twixt (2011). Niistä yhtäkään eivät levittäjät pitäneet valkokangasjulkaisun arvoisina Suomessa.