Senegal selvisi isommitta kolhuitta ex-presidentin yrityksestä siirtää vaaleja – "Oikeuslaitos ja kansalaisyhteiskunta osoittivat voimansa"

“Se, että Senegal pystyi estämään luisumisen autoritääriseen järjestelmään, on merkittävää”, sanoo Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhempi tutkija Liisa Laakso. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

Ville Väänänen

Vuonna 1960 itsenäistynyt Länsi-Afrikassa sijaitseva Senegal on ollut Afrikassa demokratian mallioppilas. Maassa on ollut toimiva monipuoluejärjestelmä itsenäistymisestä lähtien ja valta on vaihtunut vaaleissa.

Tämän vuoden alussa alkoi kuitenkin kuulua kummia, kun toista kauttaan presidenttinä ollut Macky Sall ilmoitti ensin uusien presidentinvaalien lykkäämisestä tämän vuoden keväältä joulukuulle. Arveltiin, että Sall yrittäisi jatkaa kolmannelle kaudelle näpelöimällä perustuslakia, sillä sen mukaan presidentti voi olla vallassa vain kaksi peräkkäistä kautta.

Sallin ilmoitus johti mielenosoituksiin, ja lopulta Senegalin perustuslakineuvosto peruutti Sallin allekirjoittaman asetuksen.

– Siinä mielessä voi nähdä, että Senegalissa on demokraattista vahvuutta, jolla pystyttiin torjumaan presidentin itsevaltaiset pyrkimykset. Se, että Senegal pystyi estämään luisumisen autoritääriseen järjestelmään, on merkittävää, sanoo Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhempi tutkija Liisa Laakso.

– Nyt voi ehkä sanoa, että sekä oikeuslaitos että kansalaisyhteiskunta osoittivat voimansa ja demokraattisen kompetenssin, hän lisää.

“Vahvisti Senegalin demokratiaa”

Mielenosoitusten ohella Sallin asetusta vaalien siirtämisestä seurasi voimakas vastustus kansalaisyhteiskunnasta. Uskonnolliset toimijat, kansalaiset ja eri instituutiot, kuten myös perustuslakineuvosto, vaativat presidentinvaalien pitämistä huhtikuun 2. päivään mennessä joulukuun sijaan.

– Kaikki vaativat vaalien järjestämistä ajallaan ja se toteutui, kun ne järjestettiin 24. maaliskuuta. Tämä on tärkeää. Se vahvisti Senegalin demokratiaa, sanoo ISS Africa -ajatushautomon tutkija Aïssatou Kante.

Kante painottaa, että lopputulos osoitti Senegalin vankan demokratian olevan pysyvää aikana, jolloin monet alueen muut maat ovat luisuneet autoritäärisiin sotilashallintoihin. Näin on tapahtunut Malissa, Guineassa, Nigerissä ja Burkina Fasossa tämän vuosikymmenen aikana.

– Nyt osoitettiin, miten vankkoja Senegalin vaalijärjestelmä ja kansalaisyhteiskunta ovat. Haluan erikseen korostaa, että presidentinvaalit pidettiin 10 päivää ennen määräaikaa ja vaalitulos on hyväksytty, Kante lisää.

Myös Suomen Senegalin-suurlähettiläs Anu Saxén vahvistaa Kanten näkemyksen siitä, että Senegalin kansalaisyhteiskunta lopulta vahvistui tapahtumaketjun päätteeksi ja maa onnistui välttämään kolhun demokratiakehitykselleen.

– Senegal paikkasi tämän kolhuriskin erittäin hyvin onnistumalla näissä vaaleissa. Vaalikampanja oli lyhyt ja asiallinen. Vaalit menivät hyvin, eikä ollut rähinöitä, Saxén sanoo.

Hän lisää, että EU:n, Afrikan unionin ja Länsi-Afrikan talousyhteisön Ecowasin vaalitarkkailijat antoivat vaalien sujumisesta hyvät arvosanat.

– Kun vaalien tulos syntyi ensimmäisellä kierroksella, se palautti uskon demokratiaan. Luulen, että kolhu oli uhkana, mutta siitä selvittiin.

Saxén myöntää, että Senegalin tilanne näytti ennen Sallin perääntymistä huolestuttavalta, mutta lopulta ainoastaan Sall itse sai kolhun maineeseensa.

– Mutta sillä ei ole enää merkitystä, Saxén kuittaa.

Ei pelkoa terrorismin leviämisestä

Senegal sijaitsee erittäin herkällä alueella. Sen rajanaapureista Malissa ja Guineassa on tapahtunut tällä vuosikymmenellä sotilasvallankaappauksia, kuten myös lähialueen maista Burkina Fasossa sekä Nigerissä.

Saxén sanookin, että Malissa, Burkina Fasossa ja Nigerissä tilanne on huono, eikä ratkaisua niiden ongelmiin ole näkyvissä lähitulevaisuudessa.

– En näe kauhean suurena riskinä, että terrorismi leviäisi Senegaliin. Se johtuu siitä, että täällä on aika vakiintuneet instituutiot, täällä vallitsee demokratia ja sitä halutaan ylläpitää, kuten myös maan hyvää mainetta.

Saxén kertoo, ettei naapurimaiden levottomuus ole näkynyt Senegalissa.

– Malin ja Senegalin rajalla on liikehdintää, mutta en puhuisi jihadismista tai terrorismista. Se raja vuotaa kauppatavaran kanssa, mutta myös ihmiset saavat aika vapaasti kulkea siellä. Ilmassa ei ole sellaisia merkkejä, että rajat vuotaisivat pahasti.

Uuden presidentin lunastettava lupaukset

Senegalin uusi johtokaksikko, presidentti Bassirou Diomaye Faye, 44, ja pääministeri Ousmane Sonko, 49, edustavat harvinaisempaa johtajasukupolvea Afrikassa, sillä he ovat varsin nuoria. Saxén kertoo, että tavallisilla kansalaisilla on vankka luotto tulevaan.

– Kun haastattelee kaduilla ihmisiä, he uskovat voimakkaasti demokratiaan ja uuteen hallitukseen sekä maan päämieheen, vaikka hän onkin nuori ja kokematon.

Fayen ohjelmassa nuoret ovat voimakkaasti esillä. Senegalissa tulee Saxénin mukaan 300 000 nuorta vuosittain työmarkkinoille, eikä heille ole töitä.

– Senegalin asukkaista 75 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Nuorten työllisyys ja koulutus sekä yliopisto- ja ammatillinen koulutus ovat paljon esillä.

Lisäksi Senegalissa on korkea hintataso, joten elinkustannusten laskeminen on yksi tärkeä asia.

– Sitten väitetään, että täällä on neuvoteltu huonosti öljy-, kaasu- ja kalastussopimuksia. Presidentti ja pääministeri ovat sanoneet, että ne täytyy avata ja katsoa uudelleen, Saxén kertoo.

Tärkeitä ovat myös taistelu korruptiota vastaan ja hyvän hallinnon kehittäminen.

– Isoja reformeja on luvattu, mutta ne eivät tapahdu yhdessä yössä tai vuodessakaan. Kansalla on kuitenkin usko, että uudistuksiin löytyy rahaa, halua ja kykyä panna ne toimeen, Saxén sanoo.

Afrikassa monessa valtiossa asevoimilla on merkittävä rooli politiikassa. Saxén kertoo, että Senegalissa armeija näkyy vähän kaduilla.

– Armeijalla ja hallituksella on aika hyvät välit. Osoituksena hallituksen ja armeijan hyvistä väleistä ne kunnioittavat toistensa asiantuntemusta. Uuteen hallitukseen nimitettiin kaksi kenraalia, toinen eläkkeellä oleva ja toinen aktiivipalveluksessa oleva.