Moni unohtaa varautua perintöveron maksuun - vero voi nousta jopa kymmeniintuhansiin euroihin
Vuodenvaihteessa voimaan astui perintöverouudistus, joka muutti perintöveron ulosottoon liittyviä käytäntöjä.
Moni unohtaa varautua perintöveron maksuun – vero voi nousta jopa kymmeniintuhansiin euroihin
Perintövero voi yllättää, ja Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselystä selvisi, että 12 prosenttia vastaajista ei ole varautunut perintöverosta koituviin kustannuksiin. Kyselyyn vastasi 1 092 suomalaista, ja tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Verian.
Kuitenkin kustannuksiin kannattaa varautua etenkin silloin, jos omaisuuden perii yksin. LähiTapiolan Henkiyhtiön esimerkkilaskelman mukaan tälläisissä tapauksissa perintövero voi nousta jopa kymmeniintuhansiin euroihin.
– Perintöverojen maksamisen vaihtoehtoja kannattaa miettiä etukäteen ja tulevien verojen määrää haarukoida. Onko kuolinpesässä omaisuutta, joka menee kaupaksi – ja mihin hintaan? Entä onko se sellaista, että siitä myös halutaan luopua? Näistä asioista kannattaa keskustella etukäteen, vaikka ne vaikeita ovatkin. Silloin kun tilanne koittaa, on varmasti muutakin ajateltavaa, LähiTapiola Henkiyhtiön johtaja Veera Lammi kertoo.
Puolet suomalaisista on saanut tai uskoo saavansa perinnön, josta on maksettava perintövero. Perintöveroa maksetaan Suomessa 20 000 euron arvoisesta tai sitä suuremmasta perintöosuudesta.
Tapoja perintöveron kustannusten maksamiseen on monia
Vastaajien mukaan yleisimmät tavat hoitaa perintöverosta koituvat kustannuksetPILKKU on käyttää kuolinpesän säästöjä (35 prosenttia) tai perinnönsaajan säästöjä (34 prosenttia). Joka viides (20 prosenttia) myy tai aikoo myydä kuolinpesän omaisuutta ja lähes joka kymmenes (8 prosenttia) turvautuu tai turvautui lainaan. Neljä prosenttia kertoi myyneensä tai aikovansa myydä omaa omaisuuttaan.
– Velkarahalta tai oman omaisuuden myymiseltä vältytään usein sillä, että perittävä omaisuus realisoidaan verojen maksamiseksi. Mutta jos perintö ei syystä tai toisesta ole myytävissä, lopputulos voi olla perillisen näkökulmasta aika hurja, Lammi kommentoi.
Lammin mukaan vaikeita tilanteita ovat ne, joissa leski jää asumaan kuolinpesän asuntoon hallintaoikeudella. Tällöin ihmiset turvautuvat usein omaisuuden myymiseen tai velan ottamiseen.
– Esimerkiksi jos toinen vanhemmista kuolee ja ainoa perittävä omaisuus on vanhempien yhteinen asunto, aikuinen lapsi saa maksettavakseen perintöverot mutta ei varoja niiden maksuun. Asuntoa ei voi myydä ilman lesken lupaa, ja tilanne voi jatkua tällaisena vuosia tai vuosikymmeniä. Tällöin perillinen voi pahimmillaan joutua myymään omaa omaisuuttaan tai ottamaan velkaa.
Pankkilainan sekä säästöjen lisäksi perintöveroon voi varautua myös sijoitus- tai henkivakuutuksella. Ainoastaan kahdeksan prosenttia perinnönsaajista kertoi kyselyssä, että perittävällä oli tai on jompikumpi näistä vakuutuksista.
Vuodenvaihteessa voimaan astui perintöverouudistus, joka muutti perintöveron ulosottoon liittyviä käytäntöjä. Vero meni ulosottoon ennen uudistusta kahden vuoden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä, mutta nyt aika nousi kymmeneen vuoteen. Kuitenkin maksamattomille erille kertyy viivästyskorkoa, joka on tänä vuonna 7,5 prosenttia.
– Vaikka uudistus mahdollistaa perintöverojen maksamiselle aiempaa pidemmän maksuajan, sen käyttäminen lienee korkean koron vuoksi harvoin kannattavaa, Lammi toteaa.
– Henkivakuutuksessa perillinen voi käyttää korvauksen vapaasti haluamallaan tavalla, esimerkiksi juuri perintöverojen maksuun. Perinteinen henkivakuutus onkin kasvattanut tasaisesti suosiotaan, osin juuri tästä syystä, Lammi lisää.
Lähde: LähiTapiola